Hyvä metsänhoito auttaa pitämään metsät hiilinieluina

Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää sitä, että kasvihuonekaasujen päästöt ovat niin pienet, että hiilinielut kompensoivat ne kokonaan. Metsien hiilinieluja voidaan ylläpitää käyttämällä puuta kestävästi, edistämällä metsien kasvua ja välttämällä metsätuhoja.

Suomessa aktiivinen metsien hoito on kasvattanut sekä puuston hiilinielua että hiilivarastoa. Hiilivarasto on kasvanut, koska metsissä on nyt enemmän puuta kuin sata vuotta sitten, jolloin valtakunnan metsien inventointi alkoi. Myös hiilinielu on aiempaa suurempi, koska metsät ovat parempikasvuisia ja tiheämpiä kuin ennen.

Metsänomistajana ylläpidät metsien hiilinieluja hoitamalla metsääsi hyvin. Tällä sivulla esitetyillä toimenpiteillä voit vaalia metsäsi muodostamaa hiilinielua jatkossakin.

Uudista ripeästi

Metsänuudistamisessa nopeus on valttia myös hiilinielun tehostamisen kannalta. Mitä ripeämmin uusi metsä perustetaan, sitä nopeammin puusto alkaa jälleen sitoa hiiltä. Huolehdi siis kaadetun metsän tilalle uusi mahdollisimman pian, jotta puuton ja vähäpuustoinen vaihe jää mahdollisimman lyhyeksi. Hyvin hoidettu taimikko muuttuu eteläisessä Suomessa hiilinieluksi parhaimmillaan jo noin 15 vuoden ikäisenä. Hyvin tehty maanmuokkaus, laadukas taimi- tai siemenmateriaali sekä oikein tehty istutus tai kylvö turvaavat metsän vauhdikkaan kasvuun lähdön.

Istutus on varma tapa perustaa uusi metsä.

Käytä jalostettuja taimia ja siemeniä

Metsänviljelyssä kannattaa suosia jalostettuja taimi- ja siemenmateriaaleja, sillä niiden ansiosta puut kasvavat jopa 20–30 prosenttia enemmän ja ovat myös laadultaan parempia kuin metsikköalkuperää olevat puut. Sen vuoksi puuntuotos ja samalla hiilensidonta hehtaaria kohden tehostuu merkittävästi. Lisäksi jalostettua alkuperää olevien taimien pituuskasvu on ripeää, jolloin vakiintunut taimikkokin syntyy nopeasti ja puustosta tulee uusi hiilinielu.

Tee tai teetä taimikonhoitotyöt ajallaan

Hyvin toteutetulla taimikonhoidolla pyritään siihen, että taimikosta kehittyy nopeasti elinvoimainen ja tuhoja kestävä metsä, jonka puusto sitoo kasvaessaan lisääntyvät määrät hiiltä.

Taimikonhoidon ansiosta parhaimmat taimet saavat tilaa kasvaa, ja kasvu metsässä kohdentuu laadukkaisiin tulevaisuuden tukkipuihin. Mitä suurempi osa kiertoajan kuluessa korjattavasta puusta on tukkipuuta, sitä enemmän myös hiiltä sitoutuu laadukkaisiin pitkän käyttöiän puutuotteisiin. Kun tukista tehdään sahatavaraa, joka hyödynnetään esimerkiksi puutaloissa, sitoutuu hiili lopputuotteisiin parhaassa tapauksessa jopa sadoiksi vuosiksi.

Taimikonhoidolla tehdään kasvutilaa parhaille taimille.

Jätä kuviolle vähintään kymmenen prosenttia lehtipuita

Lehtipuusekoitus parantaa puiden kasvua ja lisää monimuotoisuutta. Metsän monimuotoisuuteen onkin kiinnitettävä huomiota kaikissa metsänhoidon vaiheissa. Uudistusalalle istutetaan tavallisesti esimerkiksi pelkkää kuusta 1800 kappaletta hehtaarille, mutta sinne syntyy lehtipuutaimikkoa luontaisesti niin, että varhaisperkausvaiheessa lehtipuun taimia voi olla yli 25000 hehtaarilla. Taimikonhoidossa taas ei ole syytä tähdätä yhden puulajin tarkkaan raivattuihin metsiin, vaan monimuotoisiin metsikkökuvioihin, jotka tarjoavat myös suojaa ja ravintoa monille lajeille.

Monimuotoisuuden ylläpitämisestä hyötyy myös metsänomistaja. Kuusitaimikossa 10–15 prosentin rauduskoivusekoitus lisää paitsi monimuotoisuutta myös metsikön kasvua. Lisäksi lehtipuusto auttaa metsää kestämään paremmin mahdollisia tuhoja. Esimerkiksi hyönteis-, myrsky- ja lumituhojen riski kasvanee tulevaisuudessa, joten hyvin hoidettu sekametsä on järkevä keino minimoida riskejä ja varmistaa puuston säilyminen hiilinieluna.

Lehtipuusekoitus parantaa puiden kasvua ja lisää monimuotoisuutta.

Teetä harvennukset ajallaan

Harvennuksissa poistetaan huonolaatuisia ja -kasvuisia puita, jolloin laatupuille jää enemmän kasvutilaa. Puut jatkavat kasvuaan ja samalla hiilensidontaa ja kasvu suuntautuu parhaisiin puuyksilöihin, jotka järeytyvät nopeammin tukkipuuksi.

Varsinkaan ensiharvennuksen kanssa ei kannata viivytellä, sillä riukuuntuneet ja tupsulatvaiset puut kasvavat heikosti, reagoivat harvennukseen hitaasti ja ovat alttiita tuhoille. Seuraavan harvennuksen ajoittaminen ei ole yhtä tarkkaa kuin ensiharvennuksessa, vaan siihen vaikuttavat enemmänkin metsän hoitohistoria ja metsänomistajan tavoitteet.

Harvennuksella tehdään kasvutilaa laatupuille.

Harkitse yläharvennusta

Yläharvennuksessa metsikkökuviolta poistetaan suurimmat valtapuut sekä sairaat ja vialliset puut. Jäljelle jäävät kasvamaan ja järeytymään seuraavaksi suurimmat ja hyväkuntoiset, ns. lisävaltapuut. Yläharvennuksessa myös metsikkökuvion kiertoaika pitenee 5–15 vuotta, jolloin puusto ehtii sitoa enemmän hiiltä. Metsänomistajan talouden kannaltakaan yläharvennus ei ole huono vaihtoehto, sillä se tuo enemmän puunmyyntituloja heti käyttöön, ja tutkimusten mukaan koko metsän kiertoajalta saadaan suurin kokonaistulo, kun viimeiseksi harvennukseksi valitaan yläharvennus. Yläharvennus sopii vain hoidetuille kohteille, jossa on laadukkaita puita jätettäväksi kasvamaan 5–15 vuodeksi.

Yläharvennuksessa metsikkökuviolta poistetaan suurimmat valtapuut.

Lannoita

Lannoittaminen lisää metsän kasvua ja nopeuttaa järeytymistä. Puut kasvavat nopeammin ja puuntuotos hehtaaria kohden on suurempi, jolloin puusto sitoo myös enemmän hiiltä kuin ilman lannoitusta.

Kasvatuslannoituksessa puiden kasvuolosuhteita parannetaan levittämällä metsään typpilannoitetta, sillä typen puute on yleisin puiden kasvua rajoittava tekijä. Puiden elinvoima lisääntyy, jolloin kasvukin paranee. Typpilannoitus parantaa metsän kasvua 6–10 vuoden ajan, jolloin kasvunlisäys on 13–25 kuutiota hehtaarille. Elinvoimaiset puut sietävät myös paremmin monia metsätuhoja.

Terveyslannoituksella korjataan ravinnehäiriöitä, jotka haittaavat puuston normaalia kasvua. Sen ansiosta puut pystyvät hyödyntämään metsämaan kasvupotentiaalin täysipainoisesti ja sitomaan hiiltä mahdollisimman paljon. Terveyslannoitus tehdään vain kohteille, joissa sitä tarvitaan.

Lannoitus lisää metsän kasvua ja nopeuttaa järeytymistä.

Kunnostusojita turvemaita vain harkiten

Kunnostusojita turvemaita vain, jos vesi haittaa puuston kasvua ja puusto on selvästi hyötynyt aikaisemmasta ojituksesta. Kunnostusojitus laskee turvemaan vedenpinnan tasoa. Kun vedenpinta laskee, turvetta jää enemmän vedenpinnan yläpuolelle hapellisiin olosuhteisiin. Hapellisissa oloissa turve hajoaa ja siitä vapautuu ilmaan hiilidioksidia. Turvamaan hiilivarastoa voikin suojella välttämällä tarpeetonta kuivatusta.

Vaikka kunnostusojitus on eräs tärkeimmistä metsänkasvatukseen kuuluvista toimenpiteistä turvemailla, aina sille ei ole tarvetta. Jos ojituksella saavutettu hyöty on alun perinkin jäänyt pieneksi, ei kunnostusojitus maksa itseään takaisin. Turhien kunnostusojitusten välttäminen on tärkeää myös vesistönsuojelun kannalta.

Jos kunnostusojitus on kuitenkin tarpeen tehdä, kannattaa välttää turhan syvien ojien kaivamista. Puusto hyötyy, kun veden pinta laskee 35–40 cm syvyyteen. Syvempi veden pinnan taso ei lisää puuston kasvua, mutta voi lisätä hiili- ja ravinnepäästöjä.

Uudistimme turvemaiden hoito-ohjeemme vuonna 2020. Voit tutustua niihin tarkemmin täällä.

Turvemaiden metsänhoito vaatii osaamisesta.

Metsitä joutomaat

Jos tilallasi on alueita, joilla ei kasva metsää, kannattaa harkita niiden metsittämistä. Uutta metsää voi istuttaa sellaisille paikoille, jotka eivät kilpaile ruoantuotannon kanssa, esimerkiksi vanhoille viljelykäytöstä poistuneille pelloille tai laitumille. Metsitykseen voi saada valtion tukea, jos alue täyttää tuen ehdot ja tukea on vielä kyseiselle vuodelle jaettavana. Lue lisää täältä.

Metsitys on harkinnanarvoinen vaihtoehto joutomaille.

Pidä huolta metsän monimuotoisuudesta kaikissa metsänhoidon vaiheissa

Lahoja ja kuolleita puita tarvitaan siinä missä hiilinielujakin. Lahopuut vapauttavat hajotessaan hitaasti hiiltä, mutta niiden merkitys metsäluonnon monimuotoisuudelle on erittäin suuri. Siksi metsänhoidossa kannattaakin säästää olemassa olevat kuolleet ja lahoavat puut ja lisätä lahopuun määrää esimerkiksi tekopökkelöitä tekemällä.

Lahopuun suuresta merkityksestä metsien monimuotoisuuden turvaamisessa kertoo se, että noin viidennes kaikista Suomen metsien eliölajeista on lahopuusta riippuvaisia. Lahopuun määrän lisäksi tärkeää on myös lahopuiden jatkuvuus eli se, että lahopuu olisi niin kooltaan kuin lahoasteeltaan erilaista. Lahopuuta tulisi myös olla sekä kuolleina maapuina että pystyssä olevina pökkelöinä, koska erilaiset lajit tarvitsevat erilaatuista lahopuuta. Lue lisää metsien monimuotoisuudesta täältä.

Lahopuu on tärkeää monimuotoisuudelle.