Metsä Group suosittelee omistajajäsenten talousmetsien lehdoille ensisijaisesti luonnonhoitoa ja parhaille kohteille vapaaehtoista suojelua. Päätöksen käsittelystä tekee aina metsänomistaja. Luonnonhoito tarkoittaa, että lehtojen käsittelyssä painotetaan monimuotoisuutta parantavia hoitotoimia puunkasvatuksen sijaan. Usein luonnonhoito ja puunkasvatus kulkevat lehdoissa käsi kädessä.
Lehtojen luonnonhoidossa suuntaamme hoitotoimia sinne, missä niillä on eniten vaikutusta monimuotoisuuteen. Olemme kouluttaneet henkilökuntaamme, jotta he osaavat neuvoa omistajajäseniämme lehtojen hoidossa.
Lehdoissa elää paljon uhanalaisia lajeja
Lehdoilla on monimuotoisuuden ja esimerkiksi uhanalaisten lajien suhteen pinta-alaosuuttaan paljon suurempi rooli. Ravinteikkailla kasvupaikoilla lajisto on runsaampaa ja uhanalaisten lajien näkökulmasta lehtojen merkitys talousmetsissä on suuri.
Lehtolajien merkittävimpiä uhanalaisuuden syitä ovat puulajisuhteiden muutokset, metsien uudistamis- ja hoitotoimet sekä lahopuun, vanhojen metsien ja kookkaiden puiden väheneminen.
Valtaosa lehdoista on raivattu aikoinaan pelloiksi, sillä niiden ravinteikkaampi maaperä on tehnyt niistä houkuttelevia maanviljelyn näkökulmasta. Jäljellä olevista lehdoista edustavimmat on suojeltu metsälain erityisen tärkeänä elinympäristönä sekä lehtojen suojeluohjelmassa. Lisäksi luonnonsuojelulailla on suojeltu pähkinäpensaslehdot ja jalopuumetsät.
Mistä tunnistat lehdon?
Usein ajatellaan, että lehtoja on vain eteläisimmässä Suomessa. Lehtoja löytyy kuitenkin Etelä-Suomesta Lappiin asti, mutta lehtojen kasvillisuudessa on maantieteellisiä eroja.
Lehdon tärkein tunnusmerkki on lehtomulta. Lehdoissa ei yleensä ole kangasmetsälle tyypillisiä varpuja, kuten mustikkaa tai puolukkaa. Sen sijaan niissä kasvaa muun muassa ruohovartisia, kukkivia kasveja, kuten sudenmarjaa, lehto-orvokkia tai mustakonnamarjaa. Lehtomullassa on myös ihan omanlaista sienilajistoa.
Lehtojen pensaskerroksessa kasvaa usein näsiää, lehtokuusamaa ja taikinamarjaa. Ne ovat puulajeille monipuolisempia kasvupaikkoja kuin kangasmetsät. Kuusen ja koivun rinnalla lehdoissa kasvaa usein myös muuta lehtipuustoa ja jaloja lehtipuita.
Eteläisessä Suomessa lehdosta löytyy jaloja lehtipuita, kuten vaahteraa ja tammea sekä paikoitellen myös pähkinäpensasta. Pohjoisemmissa lehdoissa saattaa olla kuusikon seassa kuusamaa, koiranheisiä ja ruusuja.
Lintujen parimäärät ovat lehdoissa suuremmat ja niitä pesii hehtaarilla suurempi määrä kuin kangasmetsissä. Lehdoissa on linnuille enemmän syötävää ja kerroksellisempi elinympäristö.