Lehtometsät ovat tärkeä elinympäristö monelle uhanalaiselle metsälajille. Etenkin vanhoissa lehdoissa arvokas, lehtipuusta riippuvainen, lajisto voi kuitenkin kärsiä kuusten voimakkaasta kasvusta. Tällaisissa tilanteissa kannattaa hoitaa lehtoelinympäristöä luonnonhoidollisella hakkuulla.
Pälkäneläisen metsänomistajan Jyrki Viukarin lehdossa tehtiin luonnonhoidollinen hakkuu maaliskuussa 2023.
”Metsätilaani kuuluu noin 1,6 hehtaarin kokoinen lehto, Evinsalon lehmusmetsikkö, joka rauhoitettiin 2000-luvun alussa. Metsäkeskus laati lehtoon hoitosuunnitelman, jonka Ely-keskus hyväksyi”, Viukari kertoo.
Viukari oli aiemmin tehnyt puukaupan toisaalla tilallaan. Hakkuut olivat alkamaisillaan, kun Viukarin puhelin soi. Langan toisessa päässä oli Metsäkeskuksen luonnonhoidon asiantuntija Jukka Ruutiainen, joka tiedusteli, olisiko hakkuiden yhteydessä mahdollista hoitaa lehtoa.
”Vastasin, että kyllä minulle sopii.”
Kuuset leimattiin yksitellen
Puhelun jälkeen asiat etenivät rivakasti. Ruutiainen otti yhteyttä Metsä Groupin metsäasiantuntija Herman Walkeajärveen, ja pari päivää myöhemmin Walkeajärvi, Ruutiainen ja Viukari tapasivat metsäkäynnin merkeissä.
”Teimme samalla metsänomistajan kanssa kaupan lehdosta korjattavista kuusista”, Walkeajärvi kertoo.
Metsäkeskuksen Ruutiainen leimasi poistettavat kuuset ja suunnitteli ajouraverkoston. Yhdessä Metsä Groupin kanssa laadittiin hakkuukoneen kuljettajalle kirjalliset korjuuohjeet. Ohjeissa kuljettajaa opastettiin poistamaan metsälehmusten ympäriltä kuusia, jotka haittaavat niiden kasvua.
”Lehdot ovat erityiskohteita. Kun poistettavat puut on merkitty kuitunauhalla, koneenkuljettajan työ helpottuu, sillä hänen ei tarvitse itse tehdä valintaa”, Walkeajärvi sanoo.
Lehdot hoidetaan talvella
Lehtoja on vain noin prosentin verran kaikista Suomen metsistä, mutta monimuotoisuudella ja uhanalaisten lajien lukumäärällä mitattuna niiden merkitys on pinta-alaa suurempi. Arvioiden mukaan lähes puolet metsien uhanalaisista lajeista elää lehdoissa.
Kerroksellinen elinympäristö ja runsas ravinto houkuttelevat lehtoihin lintuja, joita hehtaarilla pesii selvästi suurempi määrä kuin kangasmetsissä.
”Evinsalon lehmusmetsikön hoitohakkuut teetettiin talvella, jotta työ ei häiritse lintujen pesintää. Talvella maa on myös roudassa, joten painaumien riskiltä vältytään”, Walkeajärvi sanoo.
Maaliskuu oli Evinsalon lehmusmetsikön hoitohakkuiden kannalta erinomainen.
”Hakkuut osuivat talven parhaaseen keliin”, Walkeajärvi kehaisee.
Luonnonhoitoa suositellaan
Takavuosina lehtoja raivattiin pelloiksi niiden ravinteikkaan maaperän vuoksi. Jäljellä olevista lehdoista edustavimmat on suojeltu lehtojen suojeluohjelmassa. Monet talousmetsien lehdoista on mahdollista suojella vapaaehtoisesti METSO-ohjelman kautta, joko pysyvästi tai määräaikaisesti, jolloin suojelusta maksetaan metsänomistajalle korvaus.
Metsä Group suosittelee omistajajäsentensä talousmetsien lehdoille ensisijaisesti luonnonhoitoa, mikä tarkoittaa sitä, että lehtojen käsittelyssä painotetaan puunkasvatuksen sijaan monimuotoisuutta parantavia hoitotoimia. Päätöksen käsittelystä tekee aina metsänomistaja.
Metsäkeskuksen Ruutiainen toimii projektipäällikkönä Lehtokeskusalueiden luontohelmet -hankkeessa, joka tukee lehtojen luonnonhoidollisia toimia. Hankkeelta saa apua lehtojen hoitotöiden suunnitteluun, ohjeistukseen ja töiden tekemiseen. Hoitotöistä maksetaan työn toteuttajalle korvaus, mikäli niistä aiheutuu ylimääräisiä kuluja.
Kokonaisuuden kannalta järkevintä on yhdistää lehtojen hoito lähellä sijaitsevien talousmetsien hakkuisiin, jolloin metsänomistajan taloudelliset tavoitteet ja luonnon monimuotoisuus tulevat huomioiduksi samalla kertaa. Evinsalon lehmusmetsikön hoitohakkuu on tästä malliesimerkki.
Joustavaa yhteistyötä
Evinsalon lehmusmetsikön hoitohakkuussa korjatuista kuusista maksettiin metsänomistajalle markkinahinta ja puut käytetään teollisesti hyödyksi.
Päättyneelle hankkeelle metsänomistaja antaa kiitettävän arvosanan.
”Tämähän oli aivan erinomainen hanke. Kaikin puolin nopea ja tehokas.”
Taitavan suunnittelun ja ammattitaitoisen koneenkuljettajan ansiosta maisemakin säilyi lähes entisellään.
”Mitään radikaalia muutosta ei tapahtunut, vain hiukan väljenemistä.”
Myös Walkeajärvi ja Ruutiainen ovat tyytyväisiä lopputulokseen. Yhteistyö oli sujuvaa ja työn jälki moitteetonta.
”Työ oli tehty oikein hyvin, eikä lehmuksia vaurioitunut hakkuussa. Lehmukset tulevat saamaan jatkossa enemmän valoa ja kasvutilaa”, Ruutiainen sanoo.
”Tiedonkulku Metsäkeskuksen kanssa on ollut erinomaista ja asia eteni joustavasti”, Walkeajärvi päättää.
Teksti Maria Latokartano
Kuva Mika Ankkuri
Teksti on julkaistu Metsä Groupin Viestissä 2/2023.