Ympäristöön liittyviä tavoitteita ovat muun muassa metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja metsien pitäminen elinvoimaisina ja terveinä. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi Metsä Groupin puunhankinnassa ja metsäpalveluissa on suunniteltu ekologisen kestävyyden ohjelma. Alla kerromme tarkemmin, millä keinoilla toteutamme ekologisen kestävyyden ohjelman tavoitteita käytännön työssämme suomalaisissa metsissä.
2030-kestävyystavoitteisiimme voit tutustua tarkemmin täällä.
Ostamme 1.6.2022 alkaen Suomessa ainoastaan mäntyä, kuusta, koivua ja läpimitaltaan alle 40 senttistä haapaa. Järeät haavat sekä muut harvoin metsissä esiintyvät lehtipuulajit, esimerkiksi raita, tuomi, pihlaja ja lepät jätetään metsiin. Ne ovat avainpuulajeja, joiden varassa elää monipuolinen eliöstö.
Suomen metsien tilavuudesta 97 prosenttia on mäntyä, kuusta ja koivua. Kaikkia muita puulajeja on yhteensä kolme prosenttia, joten harvoin metsissä tavattavien lehtipuulajien säilyminen ja niiden määrän lisääntyminen on tärkeää sekä metsäluonnon että ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta.
Eri puulajeille on omat niille erikoistuneet lajinsa, ja esimerkiksi raita on varhaisena kevään kukkijana tärkeä pölyttäjille. Säästettävät puut muodostavat yli kiertoaikojen kestävän puulajien kirjon ja edesauttavat myös lahopuun syntymistä talousmetsiin. Lue lisää linjauksestamme.
Käymme vuodesta 2022 alkaen läpi omistajajäsenten metsissä sijaitsevat lehdot ja tehostamme neuvontaa niiden hoidossa. Suosittelemme lehdoille ensisijaisesti luonnonhoitoa ja parhaille kohteille vapaaehtoista suojelua. Päätöksen käsittelystä tekee aina metsänomistaja.
Luonnonhoidon suosittelu tarkoittaa, että lehtojen käsittelyssä painotetaan monimuotoisuutta parantavia hoitotoimia puunkasvatuksen sijaan.
Lehtoja on Suomen metsien pinta-alasta vain 1–2 prosenttia, mutta noin 45 prosenttia uhanalaisista metsälajeista elää ensisijaisesti lehdoissa. Kun suosittelemme lehtojen luonnonhoitoa, suuntaamme hoitotoimia sinne, missä niillä on eniten vaikutusta monimuotoisuuteen. Olemme jo aloittaneet henkilökuntamme koulutuksen, jotta he osaavat neuvoa omistajajäseniämme lehtojen hoidossa. Lue lisää lehdoista täältä.
Metsä Group on tehnyt kaksi tekopökkelöä hehtaarille kaikissa hakkuutavoissa syksystä 2016 alkaen. Vuoden 2020 alusta alkaen tekopökkelöiden määrää lisättiin neljään per hehtaari. Kun lehtipuusta tehty tekopökkelö alkaa muutaman vuoden kuluessa lahota, se hyödyttää kolopesijöitä, lahottajia ja hyönteisiä.
Tekopökkelöitä ei lasketa säästöpuiksi. Ne ovat metsänomistajan vapaaehtoinen lisä metsäluonnon hyväksi. Metsänomistajat ovat suhtautuneet tekopökkelöiden tekemiseen positiivisesti, ja vuonna 2020 jo 84 % metsänomistajista antoi luvan tehdä tekopökkelöitä hakkuissa.
Säästöpuilla ja tekopökkelöillä lisätään lahopuun määrää, sillä lahopuu on tärkeää monille uhanalaisille lajeille. Metsässä olisi hyvä olla kooltaan ja lahoamisasteeltaan erilaista lahopuuta sekä pysty- ja maalahopuuta. Tärkeää on myös olemassa olevan lahopuun säästäminen hakkuiden ja metsänhoitotöiden yhteydessä. Tekopökkelöillä lahopuuta yritetään saada lisää nuoriin metsiin, joissa sitä tavallisesti on vähemmän. Lue lisää tekopökkelöistä täältä. Vuonna 2021 teettämämme tutkimuksen mukaan tekopökkelöt lisäävät lajimäärää metsissä.
Vuoden 2020 alussa aloimme jättää suojatiheikköjä kaikissa metsänhoidon vaiheissa. Suojatiheikkö syntyy, kun pensaikkoa ja pieniä puita jätetään raivaamatta.
Suojatiheikön koko on noin aari, ja teemme niitä yhden jokaista alkavaa kolmea hehtaaria kohden. Eri puulajeista koostuva suojatiheikkö on hyvä suojapaikka nisäkkäille ja linnuille. Hyviä kohtia suojatiheiköille ovat esimerkiksi ojien penkat, kivikot, metsikön reunat, kosteat painanteet ja puuston aukkopaikat.
Suojatiheikkö tehdään jättämällä hakkuita edeltävässä raivauksessa pensaikkoa ja pieniä puita raivaamatta. Suojatiheikköjä jätetään myös taimikonhoidossa ja nuoren metsän hoidossa, ja jos ne sijoitetaan esim. hankalimpiin paikkoihin, se alentaa myös kustannuksia. Lue lisää suojetiheiköstä täältä.
Omistajajäsenille tarjottava FSC-luontokohdepalvelu tarkoittaa, että Metsä Group tarjoaa arvokkaita luontokohteita sellaisille FSC-ryhmään kuuluville omistajajäsenilleen, joiden tilalta niitä ei löydy.
FSC-metsäsertifiointi edellyttää, että siihen liittyvältä metsätilalta rajataan pysyvästi metsien käytön ulkopuolelle vähintään viisi prosenttia tilan metsämaan pinta-alasta. Jos tilalta ei luontaisesti löydy viittä prosenttia suojelukohteita, metsänomistaja voi valita, suojeleeko hän itse tavallista metsämaata vai osoitetaanko hänen suojeluhehtaarinsa Metsä Groupin tarjoamilta täydennysmailta. Palvelu edistää FSC:n edellyttämän suojelun kohdentumista luonnon kannalta arvokkaimpiin kohteisiin. Lue lisää palvelustamme täältä.
Metsäliitto Osuuskunnan FSC-ryhmäsertifikaatin lisenssinumero: FSC-C111942
Metsä Groupilta voi tilata metsänuudistamisen myös männyn ja kuusen sekaviljelynä, jossa uudistusalalle istutetaan kääntömätästyksen jälkeen kuusta ja kylvetään tai istutetaan mäntyä. Kuusta ja mäntyä voidaan tutkitusti kasvattaa yksijaksoisena sekametsänä.
Sekametsä on yhden puulajin metsää kestävämpi ja monimuotoisempi sekä kasvaa hyvin. Menetelmä sopii mustikkatyypin kankaille ja hirvituhoalueilla myös puolukkatyypin kankaille. Se on hyvä valinta myös kuvioille, joiden sisällä viljavuus vaihtelee, koska menetelmän avulla alueen kasvupotentiaali voidaan hyödyntää paremmin. Menetelmä sopii erityisesti alueille, joilla on riski hirvituhoista, mutta se vähentää myös muiden tuhojen riskiä. Lue lisää sekaviljelystä täältä.
Päivitimme turvemaiden metsänhoidon ohjeemme keväällä 2020. Kehitämme Metsä Groupissa turvemaiden metsänhoitoa jatkossakin niin, että metsätalous niillä on kannattavaa ja toiminnasta aiheutuvat haitat ovat mahdollisimman pienet.
Keskeinen tavoite turvemaiden metsien hoidossa on pitää vedenpinta tasaisena ja sopivalla korkeudella. Sopiva vedenkorkeus on tärkeää sekä puiden kasvulle että päästöjen vähentämiselle. Puille riittää, että pääosa juurista on veden pinnan yläpuolella. Kunnostusojitus kannattaa tehdä vain todelliseen tarpeeseen.
Turvemailla kannattaa myös harkita jatkuvapeitteistä metsänhoitoa tai lannoitusta. Osalle jo ojitetuista kohteista paras ratkaisu saattaa olla niiden jättäminen ennallistumaan. Lue lisää turvemaiden metsänhoidosta täältä.
Kehitämme jatkuvasti uusia metsänhoidon menetelmiä ja koulutamme henkilöstöämme. METSO-vastaavat meillä on ollut jo yli kymmenen vuotta. Verkostoa on laajennettu ja koulutettu ja siihen kuuluu nyt koko maassa yhteensä 27 henkeä.
Olemme päivittäneet turvemaiden metsänhoidon ohjeita olemassa olevan parhaan tutkimustiedon perusteella. Olemme myös mukana alan yhteisissä tutkimushankkeissa, joissa kehitetään turvemaiden kestävää metsänhoitoa.
Lisäksi kehitämme metsänhoitomenetelmiä hiilinielujen parantamiseksi sekä omaa luonnonhoidon laadun seurantaamme.
Teetimme vuonna 2021 Luonnonvarakeskuksella tutkimuksen, jossa selvisi, että tekopökkelöt lisäävät lajimäärä metsissä. Lue lisää täältä.
Kesällä 2021 käynnistyi Tekopöly-projekti, jossa selvitetään tekopökkelöiden ekopökkelöitä käyttävää lajistoa sekä sitä, millaiset tekopökkelöt ovat hyödyllisimpiä. Projekti kestää kaksi vuotta (2021-2022).
