Ennen kesälomia etsiessäni maastokohteita syksyn tilaisuuksiin vierailin Luonnonvarakeskuksen aikoinaan perustamalla metsänkäsittelyn koealueella Pirkanmaalla. Pian 40-vuotisella koesarjalla näki erinomaisesti harvennuksen merkityksen jaksollisessa metsänkasvatuksessa. Siinä missä käsittelemättömällä ruudulla oli riukuuntuneita, katkenneita ja kaatuneita puita, humisivat hongat komeasti oikea-aikaisesti harvennetuilla käsittelyruuduilla.
Metsänhoito on toimenpiteiden ketju, jossa edellisen vaiheen tekemiset – tai tekemättä jättämiset – vaikuttavat aina metsän seuraavaan kasvuvaiheeseen. Siksi metsän harventamista ei pitäisi nähdä pelkästään puiden poistamisena, vaan tulevan metsän kehittämisenä. Harvennuksessa poistetaan osa puista, jotta jäljelle jääville puille jää enemmän tilaa kasvaa. Vähentämällä puiden välistä kilpailua parannetaan jäljelle jäävien puiden valon, ravinteiden ja veden saatavuutta. Lisääntynyt kasvutila parantaa puuston elinvoimaisuutta, jonka merkitys korostuu etenkin ilmastonmuutoksen myötä.
Harvennus kirittää arvokkaan tukkipuun kasvua
Valtaosa metsiemme hakkuista on harvennuksia. Ensiharvennus on jaksollisen metsänkasvatuksen toimenpiteistä ensimmäinen, joka tuottaa metsänomistajalle tuloja. Ensiharvennus tulisi kuitenkin ennemmin nähdä metsänhoidollisena hakkuuna, jolla on kauaskantoiset vaikutukset. Siksi on tärkeää, että ensiharvennus tehdään ajoissa, jotta puuston latvukset eivät pääse kilpailun myötä supistumaan liian pieniksi. Ensiharvennuksessa kertyy pääasiassa kuitupuuta. Vaikka ensiharvennuksesta saatavien tulojen osuus koko kiertoajan tuloista on vähäinen, on ensiharvennuksen oikea-aikaisuudella ratkaiseva merkitys puuston kehitykseen ja metsänomistajan myöhempiin puunmyyntituloihin.
Harvennuksilta kertyy raaka-ainetta biotalouden moniin tuotteisiin, joilla voidaan korvata fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvia materiaaleja. Vaikka harventamattomassa metsikössä tilavuuden perusteella kertyisikin enemmän kuutioita, menetettäisiin osa puustosta kilpailun vuoksi luonnonpoistumana. Harvennuksen jälkeen hehtaarilla kasvaa vähemmän puita, mutta niiden järeytyminen arvokkaaksi tukkipuuksi on nopeampaa. Näin kasvatetaan metsään jäävien puiden arvoa tulevia hakkuita varten. Lisäksi tukkipuuhun sitoutunut hiili säilyy puussa ja siitä tehtävissä pitkäikäisissä puutuotteissa, esimerkiksi rakennusmateriaaleissa, varastoituna vuosikymmeniä tai jopa vuosisatoja, edistäen samalla ilmastonmuutoksen hillintää.
Metsänomistaja voi vaikuttaa omilla valinnoillaan metsänsä tulevaisuuteen – ei vain taloudellisesti, vaan myös ekologisesti. Harvennuksissa, kuten muissakin metsänhoidon vaiheissa, monimuotoisuuden huomiointi on tärkeää. Siksi harvennuksilla on tärkeää esimerkiksi jättää lehtipuita kasvamaan loppukiertoajalle, tuottaa lahopuujatkumoa tekopökkelöiden muodossa sekä jättää osa puista säästöpuiksi, joita ei edes päätehakkuissa korjata pois. Metsä Groupin oma Metsä Group Plus on käytännöllinen hoitomalli monimuotoisuuden entistä tarkempaan huomioimiseen myös harvennusvaiheessa.
Kesäinen vierailuni Pirkanmaalla näytti minulle konkreettisesti kuinka suuri vaikutus oikea-aikaisella harvennuksella on metsän kehitykseen. Harvennus todella on sijoitus tulevaisuuteen – sekä metsän terveyden että taloudellisen tuoton kannalta. Kun harvennus tehdään oikea-aikaisesti ja monimuotoisuus huomioiden, luo se perustan metsälle, joka on elinvoimainen, tuottaa tuloja ja tarjoaa arvoa myös tuleville sukupolville.