Metsäliitto Osuuskunnan seuraavat vaalit järjestetään vuonna 2027, mutta niiden valmistelut ovat jo käynnissä.
Osuuskunnan hallintoneuvosto asetti kesäkokouksessaan Äänekoskella vaalilautakunnan, jonka tehtävänä on organisoida vaalien käytännön toteutus. Lautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Jari Laineenoja ja varapuheenjohtajaksi Kati Kontinen.
Metsäliitto Osuuskunnan vaaleissa valitaan edustajisto, joka käyttää osuuskunnassa ylintä päätösvaltaa.
”Kyse on merkittävistä vaaleista, sillä edustajiston jäsenet päättävät jäsenistölle merkittävistä asioista, kuten voitonjaosta”, Kontinen sanoo.
Vaikka ehdokasasettelu virallisesti alkaa vasta vuonna 2027, jo nyt on hyvä hetki puntaroida omaa ehdolle asettumistaan. Ehdokkaita toivotaan mahdollisimman laajalti eri ikäluokista sekä koulutus- ja työtaustoista, jotta edustajisto heijastaisi jäsenistön laajaa kirjoa.
”Jos metsätalous ja yhteisen tekemisen ideologia kiinnostaa, tämä on hieno paikka vaikuttaa”, Laineenoja sanoo.
”Nykyinen edustajisto on melko miesvaltainen, joten toiveissa on, että naisia lähtisi ehdolle aiempaa enemmän, joten tervetuloa kaikki naiset”, Kontinen kannustaa.
Tehtävä ei ennakkoon vaadi syvällistä metsätalouden asiantuntemusta.
”Ei kannata jättää asettumatta ehdolle siksi, että kokee, ettei tiedä tai osaa riittävästi. Edustajiston jäsenille järjestetään kattava koulutus, ja apua saa aina kysymällä, sitä kautta osaamista kertyy nopeasti”, Kontinen sanoo.
Vaalilautakunta toivoo aktiivista äänestämistä
Edustajiston kokouksia järjestetään 1–2 kertaa vuodessa, minkä lisäksi piiritoimikunnat kokoontuvat kolmesti vuodessa. Kokouksissa käydään läpi esimerkiksi yhtiön osavuosikatsaus sekä puumarkkinatilanne.
”Ajallisesti kokouksien määrä ei ole suuri, mutta ensimmäisenä vuotena on hyvä varata aikaa koulutuksiin”, Kontinen sanoo.
Runsaan ehdokasasettelun lisäksi toivotaan aktiivista äänestämistä.
”Vaalilautakunta huolehtii siitä, että äänestämiselle on mahdollisimman sujuvat edellytykset. Äänestää voi sekä postitse että sähköisesti”, Laineenoja kertoo.
Jokaisesta ehdokkaasta laaditaan lyhyt esittely, joka helpottaa oman ehdokkaan haarukointia.
”Kannattaa tarkistaa, minkä tyyppisiä ehdokkaita oman piirin alueella on, ja valita henkilö, jolla on osaamista ja kykyä hoitaa yhteisiä asioita sekä tuoda metsänomistajien ääntä kuuluviin. Äänestämällä pääsee vaikuttamaan siihen, kuka näitä asioita vie eteenpäin”, Kontinen sanoo.
Jari Laineenoja liittyi Metsäliitto Osuuskunnan jäseneksi oman kotitilansa sukupolvenvaihdoksen yhteydessä vuonna 1996.
”Isäni oli myös osuuskunnan jäsen, joten tavallaan jäsenyys on tullut minulle verenperintönä.”
Osuuskunnan hallintoon hän lähti mukaan vuonna 2007 ja hallintoneuvoston jäsenenä hän on ollut vuodesta 2014.
”Oman paikkakuntani eläköitymässä oleva hallintoneuvoston jäsen huomasi kiinnostukseni metsäasioihin ja kysyi ehdokkaaksi. Onneksi suostuin. Tämä on ollut antoisa ja opettavainen matka”, Laineenoja sanoo.
Kati Kontinen liittyi Metsäliitto Osuuskuntaan vuonna 2006. Edustajistoon hänet valittiin vuonna 2007.
”Olin yli 200 äänellä Mikkelin piirin ääniharava. Yllätyin itsekin.”
Hallintoneuvoston jäsen Kontinen on ollut vuodesta 2018.
Osuuskuntaa Kontinen pitää hyvänä yritysmuotona sen vakauden vuoksi.
”Metsäliitto Osuuskunnassa on noin 92 000 metsänomistajaa. Kun toiminta on tällaisella pohjalla, mikään ei sitä heilauttele. Eikä meitä voi myydä.”
Edustajistossa pääsee vaikuttamaan ja verkostoitumaan
Laineenoja muistuttaa, että metsäsektori on kansantaloudellisesti Suomelle merkittävä ala ja että osuuskunnan jäsenet omistavat noin puolet Suomen yksityismetsistä.
”Tässä saa olla mukana vaikuttamassa isoihinkin asioihin”, Laineenoja sanoo.
Osuuskunta on myös demokraattinen yhtiömuoto, jossa jokaisella jäsenellä on yksi ääni.
”Edustajistossa aidosti kuullaan metsänomistajien ääni, ja palveluita halutaan kehittää metsänomistajuus edellä. Se on aikamoinen vahvuus”, Kontinen sanoo.
Laineenoja toteaa, että muihin yhtiömuotoihin verrattuna osuuskunta on pitkäjänteinen tapa harjoittaa yritystoimintaa, mikä sopii hyvin metsäalaan. Osuuskunta on myös yhteisöllinen omistusmuoto.
”Osuuskunnan edustajisto on hyvä paikka verkostoitua ja kohdata muita metsäasioista kiinnostuneita. Meillä kaikilla on yhteinen tavoite, tuottaa jäsenille lisäarvoa ja hyötyä. Teemme kaikki töitä saman logon eteen.”
Teksti Maria Latokartano
Kuvat Mikko Kankainen ja Tomi Aho
Artikkeli on julkaistu alun perin Metsä Groupin Viestissä 4/2025.