Juha Karhun kotitila Koskelonniemi sijaitsee Rautalammilla, lähellä Vesannon rajaa. Tilan metsät liitettiin FSC-sertifiointiin vuonna 2020.
”Tila on ollut suvullamme lähes 300 vuotta, ja vuonna 2009 ostimme sen yhdessä veljeni kanssa. Metsät ovat yhtymän omistuksessa, ja minun osakseni tuli muuttaa asumaan tänne.”
Koskelonniemen metsät ovat aina olleet talouskäytössä ja veljesten tavoitteena oli pitää ne jatkossakin niin kasvun, kehitysluokkien kuin ympäristön kannalta mahdollisimman kestävällä pohjalla.
”Metsät ovat oleellinen osa sitä, että asuminen täällä metsien keskellä on ylipäätänsä mahdollista”, Karhu sanoo.
Ennen liittymistä Karhu perehtyi siihen, miten FSC eroaa PEFC-sertifioinnista ja mitä sertifiointi käytännössä tarkoittaisi metsänhoidossa ja hakkuissa. Keskeinen osa selvitystyötä oli kartoittaa ne alueet, jotka jatkossa jäisivät metsätalouden ulkopuolelle tai kuuluisivat erityisen käsittelyn piiriin.
Koskelonniemessä tämä osoittautui melko suoraviivaiseksi.
”Tila sijaitsee niemenkärjessä ja rantaviivaa on paljon. Lisäksi tilamme mailla on Kesimän kanava, jonka läheisyydessä on mökkiläisiä. Ei tulisi mieleenkään hakata niitä aukeaksi. FSC:n mahdollistama jatkuva kasvatus tarjosi luontevan tavan käsitellä näitä metsiä.”
Metsä Groupin metsäluonnonhoidon asiantuntija laati tilalle ehdotuksen suojeltavista ja erityiskäsittelyn piiriin tulevista kohteista.
Ehdotusta käytiin läpi Metsäverkossa.
”Koko prosessi oli hyvin vaivaton. Meidän tapauksessamme kohteiden määrittely oli todennäköisesti keskimääräistä helpompaa.”
Karhu kertoo, että tilalle aiotaan myös hakea Metsäkeskukselta metka-tukea metsätalouden ulkopuoliselle alueelle.
”Aiomme perustaa Valkamon saareen vapaaehtoisen luonnonsuojelualueen ja hakea ympäristötukea sen määräaikaiseen suojeluun.”
Koskelonniemen tilalla tehdään hakkuita joka vuosi tai joka toinen vuosi. Hiljattain Kesimän kanavan läheisyydessä toteutettiin jatkuvan kasvatuksen mukainen hakkuu.
”Se onnistui hyvin. Hakkuun jäljet eivät juuri enää erotu, vaan alue näyttää metsältä, jossa kasvaa eri kokoisia puita.”
FSC on osoittautunut hyväksi valinnaksi
Karhu kokee, että FSC-sertifiointi on monipuolistanut yhteistyötä puunostajien ja metsäasiantuntijoiden kanssa.
”Metsänomistajana se tarjoaa hyvän syyn käydä metsissä tehtäviä toimenpiteitä läpi aiempaa tarkemmin. Samalla kynnys esittää tyhmiäkin kysymyksiä on madaltunut huomattavasti.”
FSC-puusta maksettavaa lisähintaa Karhu pitää tarpeellisena.
”FSC rajoittaa paikoin metsän käyttöä, joten sertifioinnin kustannukset maksaa käytännössä metsänomistaja. Siinä mielessä lisä voisi olla nykyistä korkeampikin.”
Hänen mukaansa FSC voi kuitenkin tuoda myös hyötyjä pidemmällä aikavälillä.
”Lehtipuuosuuden lisääminen, monimuotoisuuden huomiointi ja toimenpiteiden tarkempi suunnittelu voivat sataa metsänomistajan laariin esimerkiksi pienempänä metsätuhoriskinä.
Kaiken kaikkiaan Karhun kokemukset FSC:stä ovat olleet myönteisiä.
”Mielestäni yhteisomistuksessa olevien metsien kohdalla se on mainio ratkaisu. Siinä saa vahvaa ulkopuolista asiantuntemusta ja hyvät perustelut metsissä tehtäville toimenpiteille.”
Teksti Maria Latokartano
Kuvat Matias Honkamaa
Artikkeli on julkaistu alun perin Metsä Groupin Viestissä 2/2026.
FSC-C111942