Puun hintaa ohjaa monta tekijää

Suomessa on tarkat tiedot puun hinnoista. Juho Rantala muistuttaa, että tilastoissa julkaistaan keskihintoja, joiden ympärillä on paljon vaihtelua.

Artikkelit
|
13.02.2026
|
Puukauppa

Suomessa tehdään vuosittain yli 100 000 puukauppaa, ja koska monet tahot keräävät hintatietoja, puun markkinahinta tiedetään verraten tarkoin joka hetki. Hintatilastoja myös julkaistaan runsaasti, ja yksi luotettavimmista on Luonnonvarakeskuksen (Luke) kokoama hintatilasto, jota muun muassa Metsä Group käyttää nettisivuillaan.

Luken tilastot ovat keskilukuja. Esimerkiksi kuusitukin hinta eteläsuomalaisella uudistushakkuukohteella vuoden 2026 tammikuun toisella viikolla oli keskimäärin 78,98 euroa kuutiometriltä. Metsä Groupin puukaupasta ja metsäpalveluista vastaava johtaja Juho Rantala sanoo, että hinta saattaa vaihdella useita euroja molempiin suuntiin.

”Puumarkkinoiden yleisestä tilanteesta julkaistaan hyvää informaatiota viikoittain. Kannattaa kuitenkin muistaa, että keskihintojen ympärillä on paljon vaihtelua, joka aiheutuu leimikkotekijöistä.”

Leimikkotekijöitä ovat puulaji, puun järeys ja muu laatu, leimikon eli puukaupan kohteen sijainti, korjattava puumäärä, kuljetusmatka, leimikon ja metsätien kantavuus sekä puusta valmistettavien tuotteiden markkinatilanne.

Kokonaisuus ratkaisee, kun puukauppaa tehdään, sanoo Juho Rantala.

Katso myös

Näistä riippuu puun hinta

Lopputuotteiden markkinatilanne

Lopputuotteiden markkinatilanne

Yksi suuri tekijä on lopputuotteiden markkinatilanne eli se, mihin hintaan lautaa, sellua ja kartonkia myydään. Tämä lopulta ratkaisee ylipäänsä, miten kannattavaa metsätalouden harjoittaminen on.

Pitkällä aikavälillä markkinatilanne ohjaa tehtaiden sijoittelua ja puulajivalintaa. Lyhyellä aikavälillä se asettaa raakapuulle hintatason, jonka ympärille muut hintatekijät tuottavat vaihtelua.

”Joka päivä on olemassa markkinatilanne, joka ratkaisee, mille puutavaralajille on enemmän kysyntää ja mille vähemmän”, Rantala sanoo.

Lisäksi pitää ottaa huomioon lopputuotemarkkinoiden ja puunostajan puuvarannon suhde. Jos lopputuotteet menevät kaupaksi ja puunostajalla on vain vähän puuta varastossa (tai pystykaupalla ostettuna mutta metsässä odottamassa korjuun aloittamista), puun hinta nousee. Vastaavasti lopputuotteiden huono markkinatilanne ja suuret puuvarastot painavat puun hintaa alas.
Puulaji

Puulaji

Puulaji vaikuttaa puun hintaan siksi, että eri puista valmistetaan erilaisia lopputuotteita. Kuusi ja mänty muistuttavat ominaisuuksiltaan toisiaan, mutta siitä huolimatta niistä valmistettua sahatavaraa käytetään eri kohteissa. Koivutukista taas tehdään usein vaneria. Havukuitupuusta voidaan valmistaa sellua, joka on pitkien kuitujen ansiosta lujaa ja kestävää. Koivun kuidut ovat lyhyemmät, ja se kilpailee markkinoilla usein tropiikin puista tehdyn sellun kanssa.
Puiden järeys ja muut laatutekijät

Puiden järeys ja muut laatutekijät

Puun järeys tarkoittaa puun paksuutta ja tilavuutta. Mitä järeämpää puuta leimikosta korjataan, sitä edullisempaa korjaaminen on yhtä kuutiometriä kohti. Järeämmästä puusta voidaan myös sahata useampia sahatavaradimensioita eli -mittoja, ja suuremman valikoiman ansiosta puu on arvokkaampaa. Lisäksi järeän puun sahaaminen vie suunnilleen yhtä paljon aikaa kuin ohuemman puun, joten valmista sahatavaraa saadaan samassa ajassa enemmän.

”Nyrkkisääntö on, että koska järeämmän puun käsittely on edullisempaa kaikissa käsittelyvaiheissa, puusta voidaan maksaa enemmän”, Rantala sanoo.

Muita hintaan vaikuttavia laatutekijöistä ovat esimerkiksi oksaisuus ja lahon määrä; oksat ja laho laskevat puun hintaa.

Leimikoilta tulee aina monia puutavaralajeja, usein kuusi tai seitsemän, ja yleensä ostajat ostavat ne kaikki, vaikka niiden kysynnässä voi olla suuriakin eroja. Puukaupan toteutumisessa kokonaisuus ratkaisee, Rantala sanoo.

”Usein myyntipäätökseen vaikuttavat puun yksikköhintojen lisäksi puunostajien muut rahanarvoiset kannusteet kuten jäsenedut, jotka Metsä Groupilla tunnetusti ovat markkinoiden parhaat.”
Korjattava puumäärä

Korjattava puumäärä

Korjattavan puun määrä on tärkeä hintaan vaikuttava tekijä. Jokaisen leimikon kohdalla puun ostajalle koituu järjestelykuluja, kuten suunnittelua, hallintoa ja kaluston kuljetusta leimikolle. Näiden kulujen määrä riippuu vain vähän siitä, kuinka paljon puuta leimikosta lopulta korjataan. Tästä seuraa, että mitä isompi puumäärä, sitä vähemmän järjestelykuluja kuutiometriä kohti, ja sitä enemmän ostaja voi maksaa puusta kuutiometriä kohti.
Maantieteellinen sijainti ja metsäkuljetusmatka

Maantieteellinen sijainti ja metsäkuljetusmatka

Leimikon maantieteellisellä sijainnilla on merkitystä. Jos puuta korjataan lähellä tehdasta, kuljetusmatka jää lyhyemmäksi, mikä laskee kustannuksia. Tällöin puun ostaja voi maksaa puusta enemmän myyjälle. Hinnassa näkyy usein myös paikallinen puumarkkinatilanne, johon vaikuttaa lähistöllä sijaitsevien puuta jalostavien tehtaiden määrä.

Ja kun kuljetuksesta puhutaan, pitää muistaa myös metsäkuljetusmatka, siis puun siirtäminen kannolta tienvarteen. On selvää, että pitkä kuljetusmatka tulee kalliimmaksi kuin lyhyt. Mutta lisäksi pitää ottaa huomioon, miten maaperä kantaa raskaita koneita.
Korjuutapa ja maaperän kantavuus

Korjuutapa ja maaperän kantavuus

Osa leimikoista on sellaisia, että ne voidaan korjata vain talvella, kun maapohja on jäässä ja kantaa hyvin metsäkoneita. Osa taas on sellaisia, että niistä voidaan puuta korjata milloin tahansa. Tällöin korjuun aikaikkuna on isompi, Rantala kuvaa.

”Mitä parempi on kantavuus, sitä joustavammin korjuu voidaan toteuttaa ja sitä arvokkaampi leimikko on ostajalle. Kun kantavuus on hyvä, puusta voidaan maksaa enemmän.”

Tienvarresta puu siirtyy rekan kuljetettavaksi, ja tällöin tulee vastaavalla tavalla pohdittavaksi metsätien kantavuus. Rantala korostaakin, että metsätieverkko on tärkeää pitää hyvässä kunnossa, koska se nostaa puun hintaa.