Metsä Groupin metsäomaisuuden hoitaja Piia Jyväs ei ollut kulkenut metsässä pitkäänkään, kun tiesi, että alue sopisi Metsä Group Plus -kohteeksi.
Karkkilassa sijaitseva, noin 2,6 hehtaarin kokoinen, aikanaan ojitettu rehevä korpi oli hyväpuustoinen. Alueella kasvoi kuusta, mäntyä ja koivua, ja aiemmin tehdyn harvennuksen ansiosta luontaisesti syntynyttä ja elinvoimaista alikasvoskuusta oli runsaasti.
Metsä Group lanseerasi Metsä Group Plus -hoitomallin kesällä 2023. Hoitomallin tavoitteena on turvata metsien monimuotoisuus vielä sertifiointikriteerejäkin paremmin.
”Menetelmään kuuluu ajatus, että rehevillä soilla noudatetaan peitteistä metsänkäsittelyä, eli avohakkuita ei tehdä”, Jyväs kertoo.
Metsä Group Plus -hoitomallin mukaisesta käsittelystä päätetään tapauskohtaisesti samalla, kun sovitaan hakkuu tai hoitotyö. Mallin mukaisista puukaupoista maksetaan metsänomistajalle erillinen korvaus.
Karkkilan kohteen omistaa FinSilva, joten Jyväs tiesi jo ehdottaessaan, että omistaja suhtautuu myönteisesti Metsä Group Plus -hoitomalliin.
”FinSilva käyttää Metsä Group Plussaa aina kun mahdollista. He kuuluvat myös FSC®-sertifikaatin piiriin, joka edellyttää, että osan kuvioista on oltava peitteisiä.”
Hakkuukoneen kuljettajalla iso vastuu
Jyväs laati maastossa korjuuohjeen, jossa määriteltiin lahopuuta ja suojaa tuottavat rakennepiirteet. Alueella jätetiin hehtaaria kohden kymmenen tekopökkelöä sekä yksi käsittelemätön suojatiheikkö jokaista alkavaa hehtaaria kohden.
Metsä harvennettiin poimintahakkuin lähelle metsänhoidon suositusten alarajaa. Näin alueelle saatiin lisää valoa, joka parantaa taimettumisen edellytyksiä. Maaperää ei muokattu, sillä korjuun yhteydessä maanpintaa paljastui riittävästi.
Hakkuun toteutti Kone-Liiri Oy, jolla on runsaasti kokemusta peitteisistä hakkuista.
”Isojen puiden poistaminen alikasvostaimikon päältä ei ole ihan vaivatonta, sillä jokaisen puun kaatosuunta täytyy miettiä tarkkaan. Hakkuukoneen kuljettajalla on iso vastuu työn onnistumisesta”, Jyväs sanoo.
Keväällä Jyväs kävi tarkastamassa korjuujäljen, ja pani tyytyväisenä merkille, että alikasvostaimikko oli jo lähtenyt hyvään kasvuun.
”Paikoin taimiryhmät ovat niin tiheitä, että muutaman vuoden päästä niitä täytyy raivata harvemmiksi”, hän arvioi.
Seuraava poimintahakkuu on suunniteltu 15–20 vuoden päähän.
Riistaeläimet hyötyvät
Karkkilan kohde on onnistunut myös riistan näkökulmasta. Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Marko Svensberg arvioi, että elinympäristö tarjoaa metsäkanalintujen poikueille sekä ravintoa että suojaa.
”Tällaiset rehevät korvet ovat metsäkanalinnuille tärkeimpiä elinympäristöjä ja niiden peitteinen metsänkäsittely säilyttää metsäkanalinnuille elintärkeitä rakennepiirteitä, kuten sekametsäisyyttä, latvuspeittoa, suojaa maanpinnan läheisyydessä ja mustikan varvustoa,” hän sanoo.
Mustikka on yksi riistalajeille tärkeimmistä kasveista. Poikaset ovat ensimmäisten elinviikkojensa aikana riippuvaisia varvikon tuomasta suojasta ja mustikan lehdillä elävästä hyönteisravinnosta.
Metsäkanalintujen lisäksi myös muut riistaeläimet, kuten metsäjänis ja metsähanhi hyötyvät mustikasta.
Svensbergin mukaan rehevillä korpimailla peitteinen metsänkäsittely voi olla metsänomistajalle myös taloudellisesti kannattava vaihtoehto silloin, kun kasvatuskelpoista alikasvostaimikkoa syntyy riittävästi.
”Kun uudistushakkuuta ei tehdä, maanmuokkausta, kunnostusojitusta ja taimikonhoitoa ei tarvita, jolloin säästytään merkittäviltä kustannuksilta. Peitteinen metsänkäsittely on usein myös vesitalouden ja vesiensuojelun kannalta hyvä ratkaisu etenkin turvemaille.”
”Jos tarkastellaan metsäluonnon monimuotoisuutta, riistalajeja, vesien suojelua ja metsänomistajan taloutta, tällainen hakkuutapa on perusteltua hyvin monesta eri näkökulmasta”, Svensberg lisää.
Teksti Maria Latokartano
Kuvat Mika Ankkuri
Teksti on julkaistu alun perin Metsä Groupin Viestissä 3/2025.