Metsä Group ja metsänomistajat ovat istuttaneet 270 miljoonaa puuntainta suomalaisiin metsiin vuosina 2010–2020. Tänä kesänä määrä kasvaa yli 35 miljoonalla taimella. Metsä Group toimittaa metsänomistajille kotimaisia, luontaisesti Suomessa esiintyviä puulajeja.
Suomessa kaadetun metsän tilalle perustetaan aina uusi metsä. Sen voi tehdä luontaisesti uudistaen, kylvämällä siemeniä tai istuttamalla taimia. Istuttaminen on nopein ja varmin tapa saada aikaan uusi metsä. Metsään jätetään aina myös edellisen puusukupolven puita turvaamaan luonnon monimuotoisuutta.
”Toimitamme metsän uudistamiseen metsänomistajille puulajeja, jotka esiintyvät Suomen luonnossa luontaisesti: mäntyä, kuusta ja rauduskoivua. Näin turvaamme metsäluonnon säilymisen sellaisena, johon myös muut kotimaiset lajit ovat sopeutuneet”, Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Teppo Oijala kertoo.
Vuosina 2010–2020 Metsä Group on toimittanut metsänomistajille yhteensä 270 miljoonaa puuntainta ja 9 000 kiloa männyn siemeniä.
Yli miljardi männyn siementä
”9 000 kilossa on yli miljardi siementä, joista on syntynyt satoja miljoonia taimia. Taimikonhoitojen jälkeen niistä jää kasvamaan metsiimme noin 60 miljoonaa mäntyä”, Oijala laskee.
Tänä vuonna metsänomistajat hankkivat kauttamme yli 35 miljoonaa tainta ja tuhat kiloa männyn siemeniä. Metsänomistajat istuttavat itse noin puolet Metsä Groupin kautta hankkimistaan taimista. Metsä Groupin sopimusyrittäjät istuttavat loput.
Jalostus parantanut kasvua ja laatua
”Toimitamme metsänomistajille aina laadukkainta mahdollista taimimateriaalia”, Oijala sanoo.
”Jalostettua alkuperää olevat puut kasvavat 10–30 % paremmin kuin luontaisesti syntyneet puut. Jalostuksella on myös saatu parannettua erityisesti männyn laatua: oksat ovat hennompia ja suorempia. Tällaisista puista saadaan korkealaatuisempaa sahatavaraa. Myös jalostetun siemenen perimä on peräisin luonnonmetsistämme.”
Kuusi ja mänty ovat suosituimmat puulajit uudistamisessa. Niistä saadaan eniten tukkia, ja ne ovat siksi taloudellisesti arvokkaimmat metsänomistajalle. Mänty ja kuusi ovat myös Suomen olosuhteissa luontaiset metsän sukkession loppuvaiheen puulajit: mänty karuilla ja kuusi rehevillä paikoilla.
Rehevillä paikoilla myös rauduskoivun istutus on hyvä vaihtoehto. Jalostetun rauduskoivun kasvu on todella nopea, ja se soveltuu varsinkin juurikäävän vaivaamille alueille.
Suositaan sekametsiä
”Metsä Groupilta voi tilata uudistamisen myös männyn ja kuusen sekaviljelynä. Silloin kuusen taimien lomaan kylvetään tai istutetaan mäntyjä. Tällainen menetelmä sopii erityisesti hirvituhoalueille ja viljavuudeltaan vaihteleville kohteille”, Oijala sanoo.
Taimia istutetaan puulajista ja metsäomistajan tavoitteista riippuen 1 600–2 200 kappaletta hehtaarille. Lisäksi uuteen metsään syntyy luontaisesti yleensä kymmeniä tuhansia koivun ja muiden puulajien taimia hehtaarille.
Monimuotoisen ja tuhoja kestävän sekametsän muodostuminen voidaan varmistaa aktiivisella metsänhoidolla ja myöhemmin kasvua ja puulajikirjoa ylläpitävillä hakkuilla. Taimikonhoidoissa ja harvennushakkuissa metsään jätetään sopivassa suhteessa havu- ja lehtipuita.
Tavoitteena ripeä uudistaminen
Metsä Group pyrkii nopeaan uudistamiseen heti hakkuun jälkeen. Tavoite on, että hakkuualueet saadaan uudistettua niin, ettei yhtään kasvukautta jää väliin. Tästä on monia hyötyjä.
”Näin puuntaimet pääsevät hyvään kasvuun ennen kuin alueelle syntyy kasvua haittaavaa heinää ja pusikkoa. Mitä nopeammin paikalla on uusi, elinvoimainen taimikko, sitä nopeammin ja paremmin uusi puusto myös sitoo hiiltä ilmakehästä.”
METSÄ GROUP