Suomalaisten metsänomistajien kiinnostus sekaviljelyyn on kasvanut nopeasti. Metsä Group aloitti männyn ja kuusen sekaviljelyn myynnin metsänomistajille syksyllä 2019 – viisi vuotta ennen kuin sekaviljely tuli osaksi metsänhoidon suosituksia. Viime vuosina sekaviljelyn osuus on noussut noin viidesosaan kaikista Metsä Groupin viljelyistä.
Sekaviljelyssä samalle uudistusalalle perustetaan alusta asti useamman puulajin metsä. Männyn ja kuusen sekaviljelyssä kuusi istutetaan ja mänty joko kylvetään tai istutetaan samaan aikaan kuusen kanssa. Menetelmä soveltuu parhaiten tuoreille kankaille, joilla sekä kuusi että mänty kasvavat hyvin ja yhtäläistä vauhtia.
”Sekaviljely on nopeasti vakiinnuttanut paikkansa suomalaisten metsänomistajien keskuudessa. Suomen metsistä alle puolet on ravinteisuudeltaan tuoretta kangasta, jonne männyn ja kuusen sekaviljely soveltuu parhaiten, joten 20 % osuus kaikista viljelyistä on selkeä merkki muutoksesta suomalaisissa metsissä”, Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Tiina Laine kertoo.
Samanaikaisesti sekaviljelyn suosion kasvun kanssa kuusen osuus metsänuudistamisessa on laskenut merkittävästi. Vielä vuonna 2008 kuusi oli ainoana puulajina noin 80 % Metsä Groupin istutuskohteita, kun vuonna 2026 vastaava osuus oli ainoastaan 36 %.
”Moni metsänomistaja pohtii, miten oma metsä tulee kestämään ilmastonmuutoksen, joka tuo mukanaan paitsi lämpötilannousun, myös lisääntyneen riskin erilaisille tuhoille. Metsänomistajat ovatkin jo nyt varautuneet ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja esimerkiksi Keski-Euroopasta kantautuneisiin kirjanpainajatuhoihin, ja vähentäneet kuusen viljelyä. Samaan aikaan sekaviljely on yleistynyt keinona hajauttaa metsänuudistamisen riskejä”, Laine sanoo.
Oikeassa puulajivalinnassa korostuvat aina uudistusalan ominaisuudet. Muun muassa maaperän ravinteisuus, kosteusolot ja kohteen tuhoriskit määrittävät kasvupaikalle parhaiten soveltuvat puulajit.
Sekametsä tuo varmuutta uudistamiseen
Tuoreilla kankailla sekaviljely tuo metsänomistajalle taloudellista varmuutta ja vahvistaa metsien uudistamista ja kasvua. Yhden puulajin metsät ovat alttiimpia erilaisille tuhoille kuin sekametsät, joten sekapuustoisuus on yksi tapa lisätä oman metsän tuhonkestävyyttä ja sopeutumista muuttuvaan ilmastoon. Kuusi kärsii veden puutteesta mäntyä enemmän, mikä voi lisätä hyönteistuhojen riskiä kuusivaltaisissa metsissä. Männyn ja kuusen sekaviljelyllä voidaan pienentää myös hirvituhojen vaikutusta, sillä kuuset turvaavat taimikonkasvua myös hirvituhoille alttiilla alueilla.
Kun metsä perustetaan alusta lähtien sekametsäksi ja edelleen taimikonhoidossa huolehditaan luontaisesti syntyneen lehtipuuston säilymisestä, metsään syntyy monipuolisempi puulajisto. Se vahvistaa metsän elinvoimaisuutta ja monimuotoisuutta sekä parantaa kykyä sopeutua muuttuviin kasvuolosuhteisiin.
”Kohteen oikeaa puulajivalintaa ohjaavat muun muassa maaperän ravinteisuus ja kosteusolosuhteet. Metsänomistajan ei tarvitse itse ratkaista, sopiiko sekaviljely tietylle uudistusalalle. Metsä Groupin metsäasiantuntijat auttavat arvioimaan kasvupaikan ja valitsemaan metsänomistajan tavoitteisiin sopivan uudistamistavan. Metsä Groupin ja omistajajäseniemme yhteinen pitkän aikavälin tavoite on pitää suomalaiset metsät elinvoimaisina ja hyvässä kasvussa”, Laine muistuttaa.
Sekaviljelyn hyödyt metsänomistajalle:
- Varmuutta uudistamiseen: kuusen ja männyn yhdistelmä auttaa turvaamaan taimikkoa myös hirvituhoille alttiilla alueilla.
- Parempi riskienhallinta: useampi puulaji pienentää yhden puulajin kasvatukseen liittyviä tuhoriskejä.
- Kasvupaikan hyödyntäminen: sekaviljelyn avulla maaperän kasvupotentiaali saadaan täyteen käyttöön, vaikka kasvupaikan ravinteisuus vaihtelisi.
- Monimuotoisuuden huomiointi: monipuolisempi puulajisto mahdollistaa erilaisia elinympäristöjä kasveille, hyönteisille ja muille pieneliöille.
- Metsätyypillä on merkitystä: männyn ja kuusen sekaviljely sopii erityisen hyvin tuoreille kankaille.