"Suunta on oikea" – uusi sopimusmalli kasvattaa yrittäjien vastuuta
”Isot muutokset aiheuttavat aina puhetta, mutta itse näen, että suunta on oikea. Vastuualuetta kasvatetaan ja yrittäjät otetaan mukaan aiempaa vahvemmin”, Kuljetus Strandmanin yrittäjä Jarno Strandman sanoo.
Uudistus näkyy eri yrityksissä eri tavoin. Metsä-Multia Oy:n hallituksen puheenjohtaja Kai Laaja arvioi, että suurimmat muutokset koskevat yrityksiä, joiden sopimuskokonaisuudet uuden sopimusyrittäjämallin myötä kasvavat merkittävästi.
”Nämä yritykset joutuvat kehittämään erityisesti johtamistaan.”
Kokonaisuutena myös Laaja pitää muutosta tervetulleena. Hän näkee sen selkeyttävän koko puunkorjuusektorin toimintaa.
”Muutos vie toimintaa kohti tilaaja-tuottaja mallia, jossa vaatimustaso on yhteneväisempi kaikilla toimijoilla.”
Strandman kertoo, että käytännön tasolla muutos merkitsee sitä, että kuljetusyrittäjät voivat aiempaa itsenäisemmin suunnitella kuljetuksiaan. Kun sopimusalueet ovat aiempaa laajempia, ajoja voidaan järjestellä ja kuljetusmatkoja optimoida tehokkaammin kuin ennen.
”Kuljetusyrityksissä mietitään jatkuvasti, miten esimerkiksi hiilidioksidipäästöjä saadaan pienennettyä. Kun pystymme suunnittelemaan ajosuunnat itse, tekemiseen saadaan tehokkuutta ja kuljettajille inhimillisempiä työpäiviä.”
Metsänomistajien suuntaan uudistus ei juuri näy, Laaja arvioi.
”Metsänomistajalle tärkeintä on edelleen se, kuka korjuun tekee ja millaista työn jälki on. Tähän ei ole tulossa suuria muutoksia. Kuljettajamme ovat paikallisia ja työnjohdosta vastaavat henkilömme ovat jatkossakin helposti tavoitettavissa.”
Yrittäjien näkemyksiä kuunneltiin uudistuksessa
Strandman kertoo kumppaniyritysten olleen mukana uuden toimintamallin valmistelussa.
”Metsä Group pyysi meiltä selvitystä siitä, miten aiomme käytännössä toteuttaa esimerkiksi vastuullisuuteen ja toiminnan laadun seurantaan liittyviä asioita. Minulle jäi sellainen kuva, että yhtiössä haluttiin kuunnella kenttää. Yrittäjiltä kysyttiin näkemyksiä siihen, mihin suuntaan toimintatapoja kannattaa kehittää.”
Laajan mukaan sopimusyrittäjämallia voisi tulevaisuudessa kehittää edelleen esimerkiksi puunkorjuun suunnittelun suhteen. Hänen mukaansa korjuuyritysten osaamista voitaisiin hyödyntää leimikoiden suunnittelussa nykyistä enemmän.
”Korjuuyrityksissä on paljon käytännön osaamista ja hiljaista tietoa esimerkiksi korjuuolosuhteista. Nyt leimikolla käy sekä puunostaja että koneyrittäjä, joten siinä tehdään osittain päällekkäistä työtä, joten roolien selkeyttämiselle olisi tilausta”, hän arvioi.
Sopimusmallin muutos on myös herättänyt kysymyksiä pienempien koneyritysten roolista. Laajan mukaan uudistus ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei pienille toimijoille enää olisi sijaa puunkorjuussa.
”Meillä on kumppaneina yhden ja kahden koneen ketjuja. He voivat jatkossakin keskittyä siihen, missä ovat parhaimmillaan, eli puunkorjuuseen, samalla kun me huolehdimme muun kokonaisuuden pyörittämisestä.”
Tavoitteena vahvemmat kumppanuudet
Metsä Groupin sopimusyrittäjämallin tavoitteena on vahvistaa kumppaniyritysten roolia ja kehittää koko puunhankinnan toimitusketjun toimintaa. Uudessa mallissa puunkorjuu- ja kuljetuspalveluita tuottavien kumppaneiden määrä vähenee nykyisestä noin 250 yrityksestä alle sataan.
Samalla yksittäisten sopimusten koko kasvaa. Tavoitteena ovat yhä vahvemmat sopimuskumppanuudet yritysten kanssa, joilla on valmiudet johtaa toimintaansa, kehittää osaamistaan ja vastata kasvaviin laatu-, turvallisuus- ja vastuullisuusvaatimuksiin.
”Uudessa toimintamallissa siirrytään nyt entistä selkeämpään tilaaja-toimittaja malliin, jossa Metsä Group ohjaa sopimusyrityksiä kokonaisuuksina yksittäisten koneiden tai kuljetusten sijaan”, Metsä Groupin puunhankinnan ja metsäpalveluiden tuotantojohtaja Ilkka Köntti sanoo.
Uudessa mallissa Metsä Group keskittyy tilaajana tavoitteiden asettamiseen, toiminnan seurantaan ja laadun varmistamiseen. Yrittäjien vastuulle siirtyy aiempaa enemmän toiminnan operatiivista suunnittelua ja johtamista.
Metsä Group kertoi toimintamallin muutoksesta sopimusyrittäjille syksyllä 2025. Yrittäjien kiinnostusta uuden mallin mukaiseen yhteistyöhön selvitettiin, minkä jälkeen käynnistyivät sopimusneuvottelut. Tavoitteena on, että kaikki uuden mallin mukaiset sopimukset on solmittu kesään 2027 mennessä.
Köntin mukaan muutos ei merkitse alueellisen osaamisen katoamista.
”Valtaosa aiemmista sopimusyrittäjistämme jatkaa yhteistyötä kanssamme joko sopimusyrittäjinä tai osayrittäjänä toiselle yrittäjälle.”
Teksti Maria Latokartano
Kuva Hanne Manelius
Artikkeli on julkaistu alun perin Metsä Groupin Viestissä 3/2026