Kierrosta tehdessään metsäasiantuntija Ville Haavisto näki nopeasti, että metsä soveltuisi hyvin Metsä Group Plus -kohteeksi: Rehevällä turvemaalla kasvoi kuusivaltainen sekametsä, joka lähestyi uudistusikää. Isokokoisten puiden alla varttui mukava määrä luontaisesti syntynyttä alikasvosta. Sen ja kohteen kasvupaikkatyypin perusteella Haavisto osasi päätellä, että metsällä olisi hyvät edellytykset uudistua luontaisesti.
Oriveden eteläpuolella, 9-tien varrella sijaitseva metsä kuuluu metsäyhtymälle, jonka yksi osakas on Hannu Salminen. Haavisto ehdotti Salmiselle, että noin seitsemän hehtaarin alueella tehtäisiin uudistushakkuun sijasta poimintahakkuu. Ehdotus kuulosti Salmisesta hyvältä.
”Olen ikäni liikkunut metsissä ja tehnyt nuorempana paljon raivaussahatöitäkin. Nykyään ikä jo vähän rajoittaa tekemistä, mutta sienestän ja marjastan edelleen. Tuore hakkuujälki ei näytä kovin mukavalta, enkä halunnut isoa avohakkuuta”, Salminen kertoo.
Tavoitteena lisää monimuotoisuutta, elinvoimaisuutta ja ilmastokestävyyttä
Metsä Group Plus -hoitomalli ei ollut Salmiselle ennalta tuttu. Haavisto kävi sen hänen kanssaan läpi ja samalla sovittiin, että poimintahakkuun lisäksi tehtäisiin noin hehtaarin kokoinen uudistushakkuu.
Metsä Group Plus -hoitomallin tavoitteena on lisätä metsien monimuotoisuutta muun muassa jättämällä metsiin lahopuuta sekä eri-ikäisiä ja -kokoisia puita, jotka tarjoavat elinympäristöjä monille kasvi- ja eläinlajeille.
”Uudistushakkuissa metsään jätetään tavallista enemmän säästöpuita, ja uudistus- ja harvennushakkuissa tehdään tavallista enemmän tekopökkelöitä. Metsään jätetään myös suojatiheiköitä eli luontaisesti tiheitä puuryhmiä, jotka tarjoavat suojaa esimerkiksi metsäkanalinnuille. Vesistöjen varsille jätetään tavanomaista leveämmät suojavyöhykkeet”, Haavisto kertoo.
Monimuotoisuuden lisäksi näillä toimenpiteillä lisätään metsien elinvoimaisuutta ja ilmastokestävyyttä.
Koska monimuotoisuuden eteen tehtävät toimet voivat vähentää metsänomistajan saamia hakkuutuloja, Metsä Group maksaa hoitomallin mukaisista hakkuista lisäbonuksen.
Lisäbonus on samanlaista bonusta kuin mitä kertyy puukaupoista tai metsänhoitopalveluiden ostosta. Niillä voi maksaa metsänhoitotöitä tai ne voidaan tilittää metsänomistajalle seuraavan puukaupan yhteydessä.
”Tässä kohteessa monimuotoisuustoimet eivät aiheuttaneet juurikaan lisäkustannuksia, sillä metsässä oli taloudellisesti vähäarvoisempia lehtipuita, joita pystyttiin jättämään säästöpuiksi ja tekopökkelöiksi”, Haavisto kertoo.
Hakkuu onnistui hyvin
Hakkuut toteutettiin helmikuussa ja ne kestivät noin puolitoista viikkoa. Ennen poimintahakkuita turvemaakohteella tehtiin metsurityönä kevyt ennakkoraivaus.
Poimintahakkuissa poistettiin pääasiassa varttuneempia puita ja luotiin tällä tavoin kasvutilaa pienemmille puuryhmille ja alikasvokselle. Metsän sekapuustoisuus pyrittiin säilyttämään.
”Hakkuun jälkeen puuston tilajakauma on tarkoituksella vaihteleva. Metsässä on isoja puita, pienempiä puita sekä aukkopaikkoja, joissa luontaisesti syntynyt taimikko pääsee nyt kehittymään”, Haavisto kertoo.
Seuraava hakkuu on ajankohtainen noin 10–15 vuoden kuluttua.
Uudistettavalle hehtaarin alalle jätettiin kaksi säästöpuuryhmää ja vesistön rantaan suojavyöhykkeet. Keväällä alue mätästetään, minkä jälkeen metsänomistaja istuttaa sen männylle.
”Alue on kangasmetsää, joten mänty on sinne oikea puulaji”, Salminen sanoo.
Hakkuun jälkeen sekä metsänomistaja että metsäasiantuntija ovat tyytyväisiä jälkeen.
”Tällaisen kohteen suunnittelu on hieman työläämpää kuin tavallisen hakkuun, sillä huomioitavia asioita on enemmän”, Haavisto arvioi.
”Minusta näyttää siltä, että siellä on tehty hyvää työtä”, Salminen sanoo.
Teksti Maria Latokartano
Kuva Tomi Aho
Artikkeli on julkaistu alun perin Metsä Groupin Viestissä 2/2026.