Suomen Ympäristökeskuksessa ympäristöpolitiikkakeskuksen johtajana työskentelevä professori Eeva Furman pyrkii kehittämään tapoja, joilla kestävää kehitystä ja biodiversiteettiä voitaisiin edistää parhaiten. Furman toimii myös Suomen Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin puheenjohtajana. Työssään Furman pohtii kestävän kehityksen ohella myös sitä, miten biotalouden avulla voitaisiin ratkoa ihmiskunnan kohtalonkysymyksiä, kuten ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitsemistä.
Biotalous on käsite, joka vilahtelee usein niin Suomen tulevaisuutta luotaavissa raporteissa kuin viranomaisten ja päättäjien puheissa. Biotalous tarkoittaa, että teollinen tuotanto perustuu luonnosta saataviin uusiutuviin raaka-aineisiin ja että tuotannossa hyödynnetään uusiutuviin raaka-aineisiin liittyviä teknologioita. Suuressa kuvassa biotalouden tarkoituksena on vähentää fossiilisia päästöjä ja uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta.
Biotalouden moninaiset mahdollisuudet saattavat tuntua aiheeseen perehtymättömästä kuluttajasta hankalalta ymmärtää. Kun ajattelemme arkeamme helpottavia tuotteita, kuten wc- ja talouspapereita, ajattelemme kuitenkin biotalouden tuotteita tyypillisimmillään. Metsä Tissuen pehmopaperit, kuten esimerkiksi Lambin tuotteet, ovat tästä hyvä esimerkki. Pehmopapereita valmistetaan sekä ensikuidusta, jota saadaan tukkipuun kasvatuksen lomassa kertyvästä kuitupuusta, että kierrätyskuidusta. Monelle saattaa tulla yllätyksenä, että ensikuitua käyttämällä voidaan säästää energiaa ja vettä ja myös jätettä syntyy vähemmän kuin kierrätyskuituja käytettäessä.
Furmanin mukaan biotalouden taustalla on ajatus siitä, että ihminen ja luonto ovat kytkeytyneitä toisiinsa ja riippuvaisia toisistaan. Biotalouden avulla tulisi voida vähentää fossiilisten luonnonvarojen hyödyntämistä ja ilmastonmuutoksen etenemistä samalla luonnon biodiversiteettiä turvaten. Tavoitteeseen päästään keskittymällä vastuullisempiin tapoihin tuottaa ihmiselle välttämättömiä asioita.
– Biotaloudessa pyritään löytämään tasapaino, jotta luonnon hyvinvoinnilla voidaan turvata myös ihmisen hyvinvointi. Biotaloudessa etsitään ratkaisuja, jotka saavat alkunsa luonnon systeemeistä ja jotka rakentavat taloutta ihmisen ja luonnon kestävän yhteyden pohjalle, Furman sanoo.
Kestävä raaka-ainekäyttö perustuu tehokkuuteen
Kestävä raaka-aineiden kierrätys ja käyttö on ennen kaikkea tehokasta. Se tarkoittaa, että pyritään pois uusiutumattomista raaka-aineista ja luonnosta otettua uusiutuvaa raaka-ainetta hyödynnettäisiin mahdollisimman tehokkaasti, niin, että sen määrä voi koko ajan kuitenkin karttua. Furmanin mukaan tähän pyrkivät kiertotaloutta noudattavat yrityssymbioosit, joissa tuoteprosessit on mietitty yhteen mahdollisimman kestäviksi. Kiertotalous on siis paljon muutakin kuin raaka-aineen kierrätystä. Tärkeää on optimoida raaka-aineen käyttö ja prosessista aiheutuvat haitat kuten energian kulutuksen päästöt ja uhkat luonnon monimuotoisuudelle.
– Kierrätyksen sujuvuus ei kuitenkaan anna lupaa kuluttaa surutta – eli synnyttää aina vain uutta jätettä, Furman sanoo.
Hän uskoo, että kuluttajia kiinnostaa, mistä raaka-aineesta arkiset tuotteet, kuten wc- ja talouspaperi, on valmistettu. Kestävien periaatteiden mukaan uusiutuvista materiaaleista tehdyt tuotteet ja niiden laatu ovat merkittäviä seikkoja, kun valitaan, mitä ostoskärryyn nostetaan.
Tärkeintä on katsoa tuotteiden ja palveluiden kokonaiskestävyyttä, Furman painottaa.
– Yritysten vahvuudeksi muodostuu se, miten tuotannossa on huolehdittu tutkittuun tietoon perustuvista ratkaisuista ja miten läpinäkyvästi tuotteiden valmistus raaka-aineen hankinnasta tuotantoon kerrotaan kuluttajille. Sitten kuluttaja tekee itse valistuneen valintansa. Olemme kaikki samassa veneessä ja rakennamme yhdessä kestävää tulevaisuutta meille ja etenkin niille, jotka jatkavat täällä meidän jälkeemme. Emmehän halua jättää heille aikaansaamiamme rasitteita.
Osana Metsä Groupia Metsä Tissuella on raaka-aineketju omissa käsissään. Tämä tekee yhtiöstä ainutlaatuisen eurooppalaisten pehmopaperitoimittajien keskuudessa. Esimerkiksi 100 % Metsä Groupin käyttämästä puusta on jäljitettävissä, ja se tulee lähes 90 %:sti sertifioiduista lähteistä. Yhtiössä tiedetään puun alkuperä ja varmistetaan sen laillisuus sekä toimitusketjun kestävyys ja hyväksyttävyys.
Puu on ratkaisujen lähde
Furman pitääkin puuta kotimaisen biotalouden yhtenä merkittävimmistä uusiutuvista raaka-aineista. Arkiselta ja vaatimattomalta tuntuva puu voi olla mittaamaton innovaatioiden ja tulevaisuuden ratkaisujen lähde. Pehmopaperi on yksi tutuimmista ja arjen kannalta myös tärkeimmistä puusta syntyvistä tuotteista, ja myös muita käyttötarkoituksia on runsaasti. Muita esimerkkejä puumateriaalista saatavista biotalouden tuotteista ovat esimerkiksi rakentamiseen käytetyt puutuotteet, kartonkipakkaukset ja vielä kehitysvaiheessa olevat uudet puupohjaiset tekstiilikuidut. Nämä kaikki tarjoavat mahdollisuuksia korvata fossiilisia materiaaleja.
– Sementin sijaan voimme rakentaa talomme puusta. Vaatteet, joiden kuiduissa on muovia ja muita öljypohjaisia aineita, voitaisiin valmistaa biotalouteen perustuvista kuiduista, kuten puusta.
On olennaista käyttää uusiutuvaakin raaka-ainetta niin, että puiden kasvu ylittää hakkuiden määrän, jolloin puustopääoma kasvaa myös jatkossa. Metsien monimuotoisuuden turvaaminen vaatii sekä suojelua että jatkuvia ja edelleen kehittyviä toimia talousmetsissä. Puunkorjuun tulee tukea metsäluonnon turvaamista ja ilmastotoimia ja sen lisäksi puumateriaalin käyttöä tulee kehittää entistäkin tehokkaammaksi ja uusia tarpeita vastaavaksi.
Metsä Groupissa jokainen puun osa käytetään tehokkaimmalla mahdollisella tavalla, eikä raaka-ainetta mene hukkaan. Yhtiön velvollisuus puuraaka-aineen hyödyntäjänä on ottaa kestävyys huomioon kaikessa tekemisessään, ja myös asiakkaat odottavat sitä. Resurssitehokkuus onkin Metsä Groupin strategian ytimessä.
Furman korostaa, että kestävän kehityksen kannalta on tärkeää, että kehitämme ratkaisuja suuriin kysymyksiin: miten liikumme, asumme, syömme, kulutamme arkipäivässä, teemme työtä ja vietämme vapaa-aikaa kestävämmällä tavalla.
– Tärkeintä on miettiä kokonaishyötyjä, kun arvioidaan biotalouden perusteita. Meidän on asetettava toiminnan keskiöön ihmisen hyvinvointi ja se, miten ympäristömme voisi vastata monenlaisiin tarpeisiimme. Luonnonjärjestelmät ovat hyvinvointimme perusta.
Emme luovu, vaan saamme
Kestävä tapa elää on tärkeä tavoite, mutta kestävämmäksi kuluttajaksi tuleminen voi hetkittäin tuntua monimutkaiselta tehtävältä.
Furman valaa uskoa. Muutos voi olla myös monella tapaa myönteinen asia.
– Meidän pitäisi päästää irti luopumisen ajatuksesta ja keskittyä siihen, mitä saamme tilalle.
Furmanin mielestä kuluttajan on tärkeää olla tietoinen siitä, että maailma kehittyy koko ajan suuntaan, jossa ihmisen toimet aiheuttavat yhä suurempia ongelmia planeetalle. Sitä kautta ongelmia koituu myös ihmisen hyvinvoinnille, sillä ihminen on osa planeettaa, yksi laji muiden joukossa.
Hänen mukaansa kaikkien on osallistuttava talkoisiin, jotta saamme tämän huonon kierteen käännettyä parempaan suuntaan. Kuluttajan roolin lisäksi vaaditaan yhteistä tahtoa laajalla rintamalla, Furman lisää.
– On satsattava tutkimukseen ja teknologioiden kehittämiseen. Yritysten ja tiedemaailman on sparrattava toisiaan. Valtiovallan ja kuntien tehtävä on näyttää suuntaa ja innostaa: on taattava riittävät taloudelliset kannustimet ja tuet sekä tarpeellinen lainsäädäntö, joka ohjaa yrityksiä kestävämpään suuntaan toiminnoissaan. On muistettava, että Suomi kuuluu niille, jotka täällä asuvat, ja heillä on tärkeä rooli luoda yhdessä polkuja kestävämpään kehitykseen.
Ilmastonmuutosta tai luontokatoa on vaikeaa ratkaista kerralla.
– Muuttamalla toimintaa, joka vaikuttaa näihin ongelmiin, saamme nopeastikin paljon aikaan hyvää, joka osaltaan vaikuttaa tehokkaasti ekologisen kriisin ratkaisemiseen. Ratkaisu ei siis löydy suurten sanojen toitottamisesta tai tyhjistä puheista, vaan konkreettisista teoista, Furman ehdottaa.
Tämä pätee myös tavallisen kuluttajan mahdollisuuksiin. Eri tuotteet vaikuttavat eri tavoin maapallon luonnonjärjestelmiin ja ihmisten hyvinvointiin. Siksi jokaisella hankinnalla on merkitystä. Esimerkiksi valitsemalla kaupassa pehmopaperihyllyltä tuotteen, joka on tuotettu kestävästi: lähellä ja uusiutuvista raaka-aineista.
Lopulta kyse on myös siitä, millaisia ihmisiä haluamme olla.
– Kyse ei ole ainoastaan oman maamme kestävyydestä vaan planeettamme tulevaisuuden vaalimisesta. Haluammeko olla mukana varmistamassa lastemme ja lastenlastemme hyvinvoinnin? On hyvä muistaa, että oma käytöksemme heijastuu aina jälkipolvillemme.