Materiaalivalinnat ovat avainasemassa resurssitehokkaassa rakentamisessa

Resurssitehokkuus hyödyttää myös koko rakentamisen arvoketjua materiaalivalmistajista ja suunnittelijoista aina rakennusliikkeisiin ja kiinteistönomistajiin saakka, sillä se voi vähentää kustannuksia, parantaa kilpailukykyä ja sen avulla voidaan luoda jopa uusia liiketoimintamahdollisuuksia.  

Hyvä suunnittelu materiaalivalintojen perustana 

Tehokas suunnittelu on välttämätöntä vähäpäästöisten ja materiaalitehokkaiden rakennusten luomisessa. Jokaisella rakennusmateriaalilla on omat yksilölliset ominaisuudet, jotka tekevät siitä sopivan tiettyihin sovelluksiin, eikä mikään materiaali ole täydellinen kaikkiin käyttökohteisiin. Arvioimalla materiaalien kokonaisympäristövaikutuksia, mukaan lukien niiden tuotanto, käyttö ja käyttöiän loppuvaiheen hävittäminen, voimme tehdä järkeviä ja tietoon perustuvia päätöksiä.

Rakennushankkeissa on ratkaisevan tärkeää priorisoida materiaaleja, jotka mahdollistavat resurssitehokkaat ratkaisut ja tarjoavat korkean suorituskyvyn minimaalisilla ympäristövaikutuksilla. "Harkittu suunnittelu ja huolellinen materiaalivalinta rakennusprojektin alkuvaiheessa voivat parantaa merkittävästi resurssitehokkuutta ja pienentää kokonaishiilijalanjälkeä. Ottamalla käyttöön kestäviä käytäntöjä alusta alkaen voimme saavuttaa parhaat ympäristötulokset ja edistää kestävämpää tulevaisuutta", kertoo Metsä Woodin kestävän kehityksen päällikkö Rosa Zabihian.  

Materiaalitehokkuuden hyödyt eri sidosryhmille 

Resurssitehokkaiden materiaalien tärkein hyöty on niiden kyky vähentää tarvittavien raaka-aineiden määrää, mikä puolestaan vähentää tiettyyn rakennusratkaisuun liittyvää energiankulutusta ja päästöjä. Esimerkiksi kevyiden materiaalien käyttö, joilla on korkea lujuus-painosuhde, voi johtaa siihen, että samaan rakenteelliseen suorituskykyyn tarvitaan vähemmän materiaalia, mikä puolestaan vähentää merkittävästi hiilidioksidipäästöjä.  

Kiinteistösijoittajille ja rakennuttajille resurssitehokkaiden materiaalien käyttö vähentää raaka-aineiden tarvetta, mikä voi mahdollistaa projektien kustannussäästöjä ja kasvattaa voittomarginaaleja. Materiaalitehokkuus voi myös johtaa ohuempiin seinärakenteisiin, jolloin myyntiin voidaan saada enemmän neliöitä. Ympäristömääräysten noudattaminen ja sertifikaattien, kuten BREEAM- ja LEED-sertifiointien, saaminen voi tarjota taloudellisia kannustimia ja parantaa mainetta. Kestävät hankkeet voivat myös houkutella ympäristötietoisempia asiakkaita ja johtaa kiinteistöjen arvojen nousuun ja nopeampaan myyntiin. 

Rakennusliikkeet saavat merkittäviä etuja tehokkaista materiaaleista: työmailla tarvittava materiaalimäärä vähenee, kuljetukset harvenevat ja rakentamisprosessi nopeutuu. Tämä tuo säästöjä työvoimakustannuksiin ja lyhentää projektien kokonaiskestoa. Lisäksi pienempi materiaalien käyttö johtaa suoraan pienempiin jätehuoltokuluihin. 

Resurssitehokkaat rakennusmateriaalit tarjoavat arkkitehdeille ja insinööreille mahdollisuuden älykkäämpään ja kestävämpään suunnitteluun. Optimoimalla rakenteellisen suorituskyvyn minimaalisella materiaalinkulutuksella voimme vähentää jätettä, pienentää ympäristövaikutuksia ja tukea nopeampaa ja kustannustehokkaampaa projektitoimitusta. Resurssitehokkaat materiaalit mahdollistavat lisäksi ohuemmat ja arkkitehtonisesti erottuvat rakenteet. 

Uuden verifioidun tutkimuksen mukaan Kerto® LVL -viilupuu tuo merkittäviä materiaalisäästöjä teräsbetoniin verrattuna   

Kansainvälisen insinööri-, suunnittelu- ja neuvontapalveluyritys AFRYn tekemä vertailututkimus osoittaa, että Kerto LVL -viilupuun käytöllä voidaan saada merkittäviä ilmastohyötyjä perinteiseen teräsbetoniin verrattuna tietyissä käyttötapauksissa. ”Esimerkiksi lattiarakenteissa Kerto LVL:n fossiilinen ilmastovaikutus on yli 70 % pienempi kuin teräsbetonissa. Neliömetriä kohden Kerto LVL tuottaa vain 29 kg CO2e-päästöt, kun vastaava teräsbetonilattia aiheuttaa jopa 105 kg CO2e-päästöt. Tämän lisäksi Kerto LVL:n materiaalinkulutus neliömetriä kohden on vain 34 kg, kun se teräsbetonilla on 675 kg”, Rosa Zabihian kertoo. Tutkimuksessa vertailu perustui Keski-Euroopassa sijaitsevaan rakennuspaikkaan. Laskelmissa huomioitiin, että betoni tuotettiin paikallisesti, kun taas Kerto LVL valmistettiin Suomessa ja kuljetettiin Keski-Eurooppaan. Ruotsin tutkimuslaitos RISE ja Ramboll ovat tehneet tutkimustuloksille kriittisen arvioinnin. 

Seinärakenteessa verrattiin kahta erilaista ulkoseinäelementtien kantavaa sisäydinrakennetta, joista toinen oli perinteistä terästeräsbetonia ja toinen Kerto LVL:ää. Tutkimus osoittaa, että Kerto LVL:n fossiilinen ilmastovaikutus on 52 kg CO2e/m2, kun taas teräsbetonin fossiilinen ilmastovaikutus on 68 kg CO2e/m2. Kerto LVL:n koko elinkaaren fossiilinen ilmastovaikutus on yli 20 % pienempi kuin teräsbetonin. Kerto LVL:n materiaalinkulutus seinän neliömetriä kohden on 60 kg verrattuna teräsbetonin 463 kg:aan, mikä tarkoittaa yli 80 % kevyempää rakennetta.  

Hiilijalanjäljen pienentäminen materiaalitehokkailla rakennuskäytännöillä 

Tutkimustulokset osoittavat, että Kerto LVL:llä voidaan saavuttaa selkeitä ilmastoetuja lattia- ja seinärakenteissa teräsbetoniin verrattuna. Materiaalitehokkaiden ja vähähiilisten rakentamisen käytäntöjen avulla kaikki rakennusalan toimijat voivat pienentää rakennushankkeiden hiilijalanjälkeä ja edistää kestävämpää kehitystä.  

Tietoa tutkimuksesta 

Vuonna 2024 tehdyn vertailevan elinkaariarvioinnin (fossiilinen GWP) teki AFRY ja kolmannen osapuolen kriittisen arvioinnin tekivät RISE (Research Institutes of Sweden) ja Ramboll (2024). Tutkimus kattoi kaikki tuotteiden elinkaaren vaiheet raaka-aineiden hankinnasta elinkaaren loppuun ("kehdosta hautaan"), lukuun ottamatta energian ja materiaalien talteenoton hyvityksiä. Tutkimuksessa oletettiin, että rakennuspaikka sijaitsee Keski-Euroopassa. Betonituotanto oli paikallista, kun taas Kerto LVL tuotettiin Suomessa ja kuljetettiin Keski-Eurooppaan.

On tärkeää huomata, että yksittäisten tuotteiden hiilijalanjäljessä voi olla merkittäviä eroja saman tuoteryhmän sisällä tuottajasta riippuen. Vertaileva tutkimus oli huolellisesti jäsennelty molempien vaihtoehtojen oikeudenmukaisen arvioinnin varmistamiseksi pyrkien maksimaaliseen tasapuolisuuteen ja objektiivisuuteen. Näin ollen julkaistut vertailut, joissa keskitytään GWP-fossiilisiin vaikutuksiin, eivät sisällä hyvityksiä elinkaaren lopusta, kun puuta poltetaan energiaksi. Myös puun hiilivarasto on jätetty vertailun ulkopuolelle. Betonin osalta käytettiin Betoniteollisuus ry:n keskimääräistä Ympäristötuoteseloste-arvoa ja Kerto LVL:n osalta vuonna 2020 julkaistun Ympäristötuoteselosteen GWP-arvoja. Ympäristötuoteselosteet perustuvat ISO 14025 -standardiin.

Materiaalinkulutusta arvioitaessa lattiarakenteissa käytettiin 5 metrin jänneväliä ja seinärakenteissa 8-kerroksisen rakennuksen kantavaa alinta kerrosta. Teräsbetonin materiaalinkulutuksen määritteli AFRYn rakennesuunnittelija. Materiaalin vertaillut GWP-fossiiliarvot kuutiometriä kohden olivat melko samanlaisia Kerto LVL:llä ja teräsbetonilla, joten Kerto LVL:n hyvä tulos perustuu sen keveyteen ja korkeaan lujuus-painosuhteeseen. Tutkimus on saatavilla pyynnöstä.