Nyt tarvitaan biopohjaista kiertotaloutta

​Ihmisen valmistamien materiaalien kokonaismassa on juuri ylittänyt biomassan eli kaiken elollisen yhteenlasketun massan maapallolla. Esimerkiksi muovin määrä on jo kaksinkertainen eläinten massaan verrattuna. Lajikato on todellisuutta, ja kansainvälisen ilmastopaneelin syksyllä julkaisema raportti korosti, että ilmastotoimilla on kiire ja että kuluva vuosikymmen on ilmaston lämpenemisen hillinnässä ratkaiseva.
  • Blogit
  • |
  • |
  • Ilmastonmuutos
VP, Climate and Circular Economy, Metsä Group

​Olemme käännekohdassa, jossa tuotanto ja kulutus on uudistettava maapallon kantokyvyn mukaisiksi. Muutos on jo käynnistynyt. EU-päättäjät puhuvat siirtymisestä hiilineutraaliin kiertotalouteen, teknologian kehittäjät uudesta teollisesta vallankumouksesta. Suomessa valtioneuvosto teki huhtikuussa 2021 periaatepäätöksen kiertotalouden edistämisestä. Poliittisten ohjauskeinojen kehittäminen on haasteellista, sillä vielä ei ole olemassa tapoja mitata kehitystä systeemien tasolla, vaan mittarit perustuvat pääosin yksittäisiin ainevirtoihin, kuten kierrätysasteen laskemiseen.


Kiertotalous ottaa mallia luonnosta

Kiertotalouden periaatteisiin kuuluu minimoida jätteet ja päästöt, pitää yhteiskunnan piiriin otetut luonnonvarat käytössä mahdollisimman pitkään ja mahdollisimman arvokkaina, sekä huolehtia luonnon uusiutumiskyvystä. Metsä Groupissa kiertotalous on tekemisemme ytimessä ja jatkuva parantaminen ja kehittäminen ovat toimintamme DNA:ssa. Myös konsernin rakenne, jossa saman sateenvarjon alla on puun koko arvoketju, tukee kiertotaloutta: yhteistyö toimii ja tarjoaa ainutlaatuiset mahdollisuudet systeemitason kehitykseen. Kaiken lähtökohta on, että puuraaka-aine on peräisin pohjoisista metsistä, joita hoidetaan kestävästi luontoarvoja vaalien.

Kiertotalous ei ole vain parannettua jätehuoltoa ja kierrätystä, vaan kyse on pyrkimyksestä siihen, että aine-, energia- ja tietovirrat ja myös arvon luominen optimoidaan koko systeemin näkökulmasta. Ihanteellinen kiertotalous ottaa mallia luonnon järjestelmistä ja on sopusoinnussa niiden kanssa. Kuten luonnolla, järjestelmällä on myös kykyä palautua ja uudistua.


Yhteistyöllä lisää arvoa, innovaatioita ja ympäristöhyötyjä

Metsä Groupin kaikista tuotannon sivuvirroista hyödynnetään tällä hetkellä jo yli 90 prosenttia ja tavoitteena on päästä sataan prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Yhteistyö asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa on keskiössä kaikessa, mitä teemme. Pyrimme siihen, että kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa sekä arvonluonnin että ympäristöhyötyjen näkökulmasta. Muun muassa Metsä Fibren biotuotetehdaskonsepti perustuu teolliseen symbioosiin, jota yhdessä kumppaneiden kanssa kehitetään koko ajan. Mainio esimerkki kiertotalouden kemiasta on yhteistyössä Valmetin kanssa kehitetty ratkaisu, jossa tehtaasta päästönä muodostuvat hajukaasut otetaan talteen ja hyödynnetään rikkihapon valmistuksessa. Teollisten symbioosien vahvistaminen ja investointi puhtaampaan prosessiteknologiaan ovat käytännön kiertotaloustekoja.

Metsä Board avasi vuonna 2020 Äänekoskelle osaamiskeskuksen, jossa asiakkaat pääsevät yhdessä design- ja t&k-väen kanssa suunnittelemaan ekologisia kevyeen ja kierrätettävään kartonkiin perustuvia pakkausratkaisuja. Metsä Spring investoi lupaaviin startup-yrityksiin maailmalaajuisesti ja toteuttaa pilotti- ja demoprojekteja kumppaneiden kanssa. Itochu Corporationin kanssa on käynnissä koetehdas, joka valmistaa Kuura-tekstiilikuitua sellusta ja Valmetin kanssa rakenteilla koetehdas, joka tuottaa valmiita 3D-kuitutuotteita, esimerkiksi ruokapakkauksia, suoraan märästä puukuitumassasta ilman välivaiheita.

Metsän molekyylit ovat muodostuneet luonnon kestävissä prosesseissa ja samalla sitoneet itseensä ilmakehän hiilidioksidia.*) Metsä Groupin arvoketjuissa ilmastotekoja tehdään monella rintamalla niin hiilinielujen ja -varastojen avulla kuin korvaamalla fossiilisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita. Puupohjaisen kiertotalouden positiiviset ilmastovaikutukset ovat kiistattomat. Olen innolla mukana tekemässä tätä tärkeää ilmasto- ja kiertotaloustyötä ja vahvistamassa eri toimijoiden välistä dialogia osana Metsän väkeä ja yhteistyöverkostojamme!


*) Esimerkiksi keskiverto 1400 m2 puurakenteinen kerrostalo sitoo 340 000 kg hiilidioksidia. Vastaava määrä hiilidioksidia vapautuu, kun henkilöautolla ajetaan 2,16 miljoonaa kilometriä.
https://www.metsagroup.com/fi/Campaigns/AlykasMetsa/urbancarbon/Pages/default.aspx

VP, Climate and Circular Economy, Metsä Group
Maija Pohjakallio aloitti työnsä Metsä Groupin ilmasto- ja kiertotalousjohtajana elokuussa 2021. Yksi keskeinen osa hänen työtään on toimia erilaisissa ilmastonmuutokseen ja kiertotalouteen liittyvissä työryhmissä ja foorumeissa. Ennen Metsä Groupiin siirtymistään Maija on työskennellyt kiertotalouden parissa Sulapac Oy:ssa, VTT:lla ja Kemianteollisuus ry:ssä. Koulutukseltaan hän on tekniikan tohtori, joka väitteli fysikaalisesta kemiasta ja sähkökemiasta TKK:lta (nyk. Aalto-yliopisto) vuonna 1996.