Aurinkoista metsää

Pitkä yhteistyö perustuu yhteen sanaan: luottamus


"Tässä on niin kutsuttu puimuriaukko, joka hakattiin vuonna 1973", Keuruun Pihlajavedellä asuva metsänomistaja Jorma Rantakömi kertoo ja taputtelee jo tukkimittoihin kasvaneen männyn kylkeä.

Puukaupat puimurihankinnan rahoittamiseksi tehtiin jo tuolloin tutun kumppanin, Metsäliiton, kanssa. "Metsäliittoon sain ensikosketuksen vuonna 1961, kun osuuskunnan jäsenyys siirtyi isän kuoltua minun ja äidin nimiin", 70-vuotias Rantakömi muistelee.

Metsän merkitys Rantakömin tilalla on korostunut vuosien varrella maatalouden kannattavuuden heiketessä. Noin 250 hehtaarin metsäalan hoidossa Rantakömi on pitänyt ohjenuoranaan metsäsuunnitelmaa. Hyvän metsänhoidon jäljet ovat nähtävissä kohisten kasvavissa metsissä.

"Mutta työ metsästä ei lopu koskaan. Parhaillaan teen ennakkoraivausta Metsä Groupin ostamaan harvennusleimikkoon. Sanonta ´kirves on parasta lääkettä metsälle´, pitää paikkansa."

Aktiivisena yhdistystoimijana Rantakömillä riittää harrastusmenoja muun muassa kansantanssin sekä nuoriso- ja urheiluseuratoiminnan parissa, joten aina mies ei itse ehdi metsään.

"Olenkin tilannut taimien ja maanmuokkausten lisäksi myös taimikonhoitotyölle tekijöitä Metsä Groupilta. Kun ottaa huomioon Metsä Groupilta kertyneet bonukset, mahdolliset kemera-tuet ja sen, että laskun voi vähentää verotuksessa, eivät kustannukset ole kovin suuret."

Luottamuksellinen suhde

Läpi vuosikymmenten Metsäliitto Osuuskunnan kanssa jatkuneen yhteistyön perustan Rantakömi tiivistää nopeasti yhdellä sanalla. "Luottamus. Ilman sitä ei puukauppoja synny. Metsäasiantuntija on ehtinyt vaihtua matkan varrella puolenkymmentä kertaa, mutta luottamus tuttuun toimijaan on aina säilynyt."

Metsä Groupin kanssa solmittu jäsenetusopimus on osaltaan madaltanut kynnystä puukauppojen solmimiseen. "Olen tehnyt kaupat yleensä heti alkuvuodesta. Sopimuksen ansiosta olen vuoden lopulla usein saanut jälkitiliä, jos puun hintataso on vuoden aikana noussut."

"Jäsensijoituksissa puukaupparahoille on saanut kilpailukykyistä korkoa. Korot ovat tällä hetkellä esimerkiksi pankkien maksamiin korkoihin verrattuna hyviä. Ehkä riskisijoituskohteista voisi saada suurempaakin tuottoa, mutta osuussijoitukset tuntuvat varsin turvalliselta sijoitusmuodolta."

Seuraava sukupolvi remmiin

Metsän kasvu on käsin kosketeltavissa "puimuriaukossa", jonka puusto on harvennettu jo kahteen otteeseen. Rantakömi arvioi uudistushakkuun olevan vuorossa jälleen parinkymmenen vuoden kuluttua. "Mutta se on jo seuraavan sukupolven hommia."

Perheessä pohditaankin parhaillaan vaihtoehtoja sukupolvenvaihdoksen toteuttamiseen. "Ajatuksena on, että viisi lastamme muodostaisivat yhtymän, jonka omistukseen metsät siirtyvät. Pidän tärkeänä, että metsät säilyvät yhtenäisinä sukupolvenvaihdoksessa."

Metsä Group on tehnyt juuri Rantakömille uuden metsäsuunnitelman ja tila-arvion, jotka auttavat tarvittavien laskelmien laadinnassa. Tuoreet metsävaratiedot ovat Metsäverkossa.

Rantakömin nuorin lapsi, 33-vuotias Jaakko, muutti muutama vuosi sitten Turusta takaisin kotitilalle. Sähköalan yrittäjänä toimiva mies odottaa mielenkiinnolla uusia haasteita metsänomistajana.

Jaakko Rantakömi uskoo, että perinteikäs yhteistyö Metsä Groupin kanssa jatkuu myös sukupolvenvaihdoksen jälkeen. "Kyllähän isä olisi varmasti vaihtanut palveluntarjoajaa, jos homma ei olisi toiminut hyvin."

Jorma Rantakömin yhteistyö Metsäliitto Osuuskunnan kanssa alkoi vuonna 1961. Jo hänen isänsä oli omistajajäsen. Rantakömin metsätilaa ollaan siirtämässä seuraavalle sukupolvelle. Yhteistyö Metsä Groupin kanssa jatkuu.

Teksti ja Rantakömin kuva: Sami Karppinen