Biotuotetehdas 2.0 – Lapin leivän isä

22.11.2018
Timo Merikallio

​Elämä alkoi rauhoittua kovasti syksyllä 2017, kun Äänekosken biotuotetehdas oli saatu käyntiin ja projekti pitkälti kirjoihin ja kansiin. Hektisen projektityön jälkeen tahti tuntui varsin verkkaiselta. Projektijengi palasi muihin töihin, kuka uusiin, kuka vanhoihin, mutta kaikki varmasti aikamoista kokemusta rikkaampina. Juuri kun aloin laskeskella aamukamman piikkejä eläkkeelle jäämiseen, pääjohtajamme Ilkka Hämälä soitti. Kemissä pitäisi alkaa katsella edellytyksiä tehtaan kehittämiseksi, tai jopa uuden, suuren biotuotetehtaan rakentamiseksi. No, minähän aloin.

Timo Merikallio

Kemin tehtaan esiselvitys alkoi toukokuussa 2018. Hommat alkoivat hyvin eri tavalla kuin Äänekoskella, joka oli aluksi pienen sisäpiirin edistämä hanke. Tällä kertaa kerroimme hyvin avoimesti, että tarkastelemme Kemin tehtaan kehittämistä käynnistämällä esiselvityksen. Tutkimme, millaisia edellytyksiä meillä on rakentaa nykyisen tehtaan alueelle suuri biotuotetehdas, jonka tuotanto sekä työllisyys- ja talousvaikutukset olisivat Äänekosken investoinnin veroisia. Jos edellytyksiä suuren tehtaan rakentamiselle ei ole, jatkamme Kemin nykyisen sellutehtaan kehittämistä nykyisellä kapasiteetilla, uudistamalla ja modernisoimalla sen eri osastoja.

Mitä edellytetään, että suuri tehdas voidaan rakentaa, eli mihin kysymyksiin esiselvityksen tulee antaa vastaukset?  Tärkein asia on luonnollisesti se, että tehtaan puuraaka-ainehuolto voidaan toteuttaa kestävästi koko sen 30–40 -vuotisen elinkaaren ajan. Tätä Metsä Groupin puunhankinnan asiantuntijat parhaillaan laskevat ja arvioivat Luonnonvarakeskuksen syksyllä julkaisemien metsien kasvuarvioiden perusteella.

Puut tulevat tehtaalle laajalta alueelta ja monesta eri kohteesta, pääosin suomalaisista yksityismetsistä. Toinen esiselvityksessä vastattava kysymys onkin, millaisia liikenneinfrastruktuurin kehitystoimia on käynnistettävä ja minne, jotta tehtaan tarvitsema suuri puumäärä saadaan toimitettua Kemiin ja tehtaalle rautateitse ja maanteitse. Tässä Metsä Groupin asiantuntijat tekevät tiivistä yhteistyötä eri viranomaisten kanssa niin valtionhallinnossa kuin Kemin kaupunginkin tahollakin. 

Kolmas vastattava kysymys liittyy tehtaan päätuotteen, sellun, saamiseen maailmanmarkkinoille.  Osa mahdollisen uuden suuremman biotuotetehtaan sellusta jalostettaisiin nykyiseen tapaan korkealuokkaiseksi kartongiksi Kemissä, mutta pääosa tuotannosta myytäisiin maailmalle. Kemissä on vientisatama vain 15 kilometrin päässä tehtaalta. Satama ja sinne johtava meriväylä eivät nykyisellään sovellu suurimmille kaukomaiden sellualuksille. On siis selvitettävä toimenpiteet, joita tarvitaan sataman ja meriväylän kehittämiseksi.

Kemi on ollut 1870-luvulta asti Lapin leivän isä.  Sitä se tulee olemaan myös pitkälle tulevaisuuteen. Ja menestyvä tehtaanrakentaminen on osa Metsä Groupin DNA:ta. Jos biotuotetehdas 2.0:aa aletaan ensi vuonna tosissaan suunnitella, olemme aimoaskeleen pidemmällä biotuotekonseptissa kuin Äänekosken biotuotetehtaan kanssa viisi vuotta aiemmin. 

Itse aion siirtyä esiselvityksen jälkeen nauttimaan eläkepäivistä, ja keskittyä muun muassa lastenlasteni varttumisen seuraamiseen ja vaimoni viihdyttämiseen. Seuraan hankkeen etenemistä suurella mielenkiinnolla kotikatsomosta käsin.

 

Timo Merikallio
Projektijohtaja, Metsä Fibre

 

Kirjoittaja, Timo Merikallio, on työuransa Metsä Groupin eri tehtävissä palvellut, ensi vuonna eläköityvä projektin johtaja. Hän toimi myös biotuotetehdasprojektin johtajana Äänekoskella.

Kommentit

Ei kommentteja.

Haluatko kommentoida?

Nimi
pakollinen
Sähköpostiosoite
pakollinen
Sähköpostiosoitetta ei näytetä kommentin yhteydessä
Kommentti
0/500 merkkiä käytetty pakollinen
 
Lähettämällä kommentin hyväksyt
Blogin kommentointikäytännön

Metsä Group kunnioittaa yksityisyyttäsi ja käsittelee henkilötietojasi noudattaen soveltuvia tietosuojalakeja. Käytämme antamiasi henkilötietoja kommenttisi julkaisemiseen blogi-sivuillamme. Voit lukea lisää tietosuoja-sivuiltamme