Tähtäimessä resurssitehokkuus ja fossiiliton tulevaisuus

Metsä Groupin tavoitteena on, että kaikki sen tuotannon sivuvirrat hyödynnetään sataprosenttisesti joko materiaaleina tai energiana.
  • Artikkelit
  • |
  • |
  • Kestävä kehitys, 2022

Raaka-aineita, energiaa ja vettä käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Puun jokainen osa hyödynnetään sille parhaiten sopivaan tarkoitukseen: tukit sahoille, kuitupuu selluksi ja muiksi biotuotteiksi ja edelleen jalostettavaksi sekä oksat, latvat ja kuoret bioenergian tuotantoon. Sahauksen sivutuotteena syntyvä hake hyödynnetään Metsä Fibren selluntuotannossa.

Sahoille tulevat rungot katkotaan asiakastarpeiden ja lopputuotteiden näkökulmasta optimaalisella tavalla jo metsässä. Näin varmistetaan laadukas lopputuote ja se, ettei arvokkaasta raaka-aineesta mene tikkuakaan hukkaan.

Ainutlaatuinen biotuotetehdaskonsepti

Metsä Fibren kehittämä biotuotetehdaskonsepti mahdollistaa tuotevalikoiman laajentamisen tulevaisuudessa uusilla, entistä korkeamman lisäarvon biotuotteilla. Biotuotetehdaskonseptissa puuraaka-aine ja tuotannon sivuvirrat hyödynnetään erilaisina biotuotteina, joilla voidaan korvata fossiilisia materiaaleja ja polttoaineita.

Resurssiviisaus toteutuu myös kumppaniyritysten välisenä yhteistyönä. Teollisessa ekosysteemissä eri toimijat tuottavat erilaisia lopputuotteita omaa erityisosaamistaan hyödyntäen.

Äänekosken biotuotetehtaan ympärillä toimiva yritysekosysteemi on malliesimerkki yritysten välisistä kumppanuuksista ja niiden laajenemisesta. Metsä Groupin innovaatioyhtiö Metsä Spring ja Valmet rakensivat Äänekosken tehdasalueelle vuoden 2022 alussa käynnistyneen 3D-kuitutuotteen koetehtaan, jossa testataan ja kehitetään uudentyyppisen fossiilittoman pakkausratkaisun valmistusmenetelmää.

Samassa ekosysteemissä toimii Metsä Groupin innovaatioyhtiö Metsä Springin ja Itochu Corporationin yhteisyrityksen MI Demo Oy:n koetehdas, joka valmistaa sellusta tekstiilikuituja. Lisäksi Gasum ja Metsä Fibre ovat sopineet yhteistyöstä Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehtaan osana toimivan biokaasulaitoksen biokaasun jalostuksessa. Gasum ostaa Metsä Fibren laitokselta valmistuvan biokaasun, joka hyödynnetään liikenteen polttoaineena Gasumin tankkausasemaverkostossa. Biokaasulaitos tuottaa lisäksi biopellettejä, joita hyödynnetään voimalaitoksilla energiatuotannossa.

Metsä Fibre on myös selvittänyt yhteistyössä Veolian kanssa sellunvalmistusprosessissa syntyvän raakametanolin puhdistamista kaupalliseksi biometanoliksi. Yhteistyöhön liittyen Veolia suunnittelee raakametanolin jalostuslaitoksen rakentamista Äänekosken biotuotetehtaan yhteyteen.

Myös Metsä Fibren omaa resurssitehokkuutta on parannettu uusilla biotuoteratkaisuilla. Äänekosken biotuotetehtaalla rikkihapon tuottaminen tehtaan hajukaasuista on laajentanut tehtaan suljettua kemikaalikiertoa ja minimoi sulfaattipäästöt vesistöön. Kemiin rakennettavalla biotuotetehtaalla tullaan käyttämään samaa teknologiaa.

Sekä Metsä Fibren Joutsenon sellutehtaalla että Äänekosken biotuotetehtaalla valmistetaan puunkuoresta tuotekaasua hyödynnettäväksi fossiilittomana polttoaineena tehtaiden omissa prosesseissa. Myös Kemin biotuotetehtaalle on suunniteltu vastaava kaasutuslaitos. Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa kaikki tehtaamme toimivat ilman fossiilisia polttoaineita.

Tuotannon sivuvirrat 2030.png

Viherlipeäsakan potentiaali

Tällä hetkellä Metsä Fibre hyödyntää sivuvirrat 85-prosenttisesti. Keskeinen syy tähän hyödyntämisasteeseen on viherlipeäsakka eli soodasakka. Viherlipeäsakka on sellun kemikaalikierrossa syntyvä jae, jolle ei toistaiseksi ole ollut vakiintunutta hyötykäyttöä. Metsä Fibre kuitenkin etsii aktiivisesti viherlipeäsakalle uusia käyttömahdollisuuksia.

Yhtenä konkreettisena esimerkkinä viherlipeäsakan hyötykäytön tutkimustyöstä on Äänekosken biotuotetehtaalle syksyllä 2020 tehty koekenttä, jonka rakenteessa on hyödynnetty viherlipeäsakkaa ja tuhkaa. Viherlipeäsakan ympäristövaikutuksia ja tehdyn rakenteen kestävyyttä monitoroidaan Äänekoskella.

Teknisesti soveltuvalla, ympäristökelpoiseksi todetulla viherlipeäsakalla voidaan korvata kenttärakenteissa neitseellisiä raaka-aineita, kuten kalliomursketta ja soraa, ja tämän seurauksena säästää luonnonvaroja.

Yksi potentiaalinen käyttökohde viherlipeäsakalle ovat geopolymeerit, joita valmistetaan teollisuuden sivuvirroista ja joilla voidaan korvata esimerkiksi betonia. Viherlipeäsakkaa voidaan käyttää valmistusprosessissa tarvittavana alkaliaktivaattorina, jonka etuna verrattuna kaupalliseen alkaliaktivaattoriin on halvempi hinta ja pienemmät hiilidioksidipäästöt. Metsä Fibre tekee tähän liittyvää tutkimusyhteistyötä muun muassa Oulun yliopiston kanssa. Tutkimustyö jatkuu, mutta lupaavia tuloksia on jo saatu.

Metsä Fibrellä on Oulun yliopiston kanssa käynnissä myös yhteistyö, jossa viherlipeäsakkaa hyödynnetään keinokiviaineksen valmistuksessa. Viherlipeäsakka toimii tässäkin valmistusprosessissa sideaineena ja aktivaattorina. Tarvitaan kuitenkin vielä lisää kehitystyötä ennen kuin itse tuote on valmis.

Tavoitteeseen liittyvät kansainväliset kestävän kehityksen tavoitteet (SDG):

1 SDG 7 FI.png 1 SDG 9 FI.png 1 SDG 12 FI.png