Kun pehmopaperivalmistaja Aktül Kagitin ostopäällikkönä Istanbulissa työskentelevä Zeynep Begüm Çelenk vieraili ensimmäisen kerran Suomessa pari vuotta sitten, oli syyskuu. Hän osallistui tuolloin Metsä Fibren kutsumana Metsä Day -metsävierailulle Joutsenossa.
"Olin varautunut siihen, että Suomessa on kylmä, mutta olikin lämmintä ja miellyttävää. Toisella kerralla vierailin Kemissä huhtikuussa, silloin oli lunta ja jäätä", Zeynep Begüm Çelenk sanoo ja nauraa.
Metsä Day -vierailu oli Zeynep Begüm Çelenkille työn puolesta hyödyllinen.
"Vastuullisuuskysymykset ovat työssäni entistä isommassa roolissa, ja kuluttajilta tuleva viesti on voimistunut huomattavasti kolmen viime vuoden aikana. Yrityksenä meille on entistä tärkeämpää tuntea käyttämämme materiaalin koko toimitusketju, johon kuuluvat niin metsät, sellutehtaat kuin logistiikkakin."
Metsä Fibren selluasiakkaille suunnattu Metsä Day -palvelu onkin kehitetty tiedon välittämiseen. Kosketus suomalaiseen tapaan hoitaa metsää on tärkeä, sillä isoillakaan selluasiakkailla ei välttämättä ole suoraa yhteyttä käyttämänsä materiaalin alkuperään.
"Sellu on asiakkaillemme tärkeä raaka-aine liikatoiminnan kannalta, mutta metsä ja vastuullinen metsänhoito ovat monille vieraampia asioita. Pohjoisen metsänhoidon monimuotoisuus tuleekin monelle yllätyksenä", kertoo Metsä Fibren asiakaspalvelun ja kestävän kehityksen päällikkö Marko Ruottinen.
Puuraaka-aineen alkuperä tutuksi
Ruottinen on tottunut vastaamaan Metsä Fibren asiakkaiden kysymyksiin kestävästä kehityksestä, metsäsertifioinnista, tehtaiden ympäristösuorituskyvystä, hiilijalanjäljestä ja tuoteturvallisuudesta. Sama pätee koko Metsä Fibren myyntiorganisaatioon, sillä usean kansainvälisen paperialan yrityksen brändiin kuuluu avoin viestintä koko toimitusketjun kestävyydestä.
Kestävään metsänhoitoon sisältyy esimerkiksi metsän uusiutumisen varmistaminen, puiden alkuperän tunteminen ja paikallisen ympäristön kunnioittaminen. Kaikki nämä elementit esitellään Metsä Day -metsävierailun aikana. Ruottisen mukaan useimmat Metsä Fibren kansainvälisistä asiakkaista kysyvät metsäsertifioinnista jo kaupanteon alkuvaiheessa.
Metsä Fibren käyttämästä puusta yli 90 prosenttia tulee sertifioiduista metsistä. Vaikka sertifikaattilogot seuraavat usein valmiissa tuotteessa kaupan hyllylle, tuotteiden valmistajille sertifikaattien takana olevan kestävän metsänhoidon arki voi silti olla uutta.
"Asiakkaat arvostavat sitä, että he saavat tutustua metsiin ja tuotantolaitoksiimme paikan päällä. Yksi syy siihen, että Metsä Day -metsävierailun konsepti kehitettiin, olivat asiakkaiden kysymykset puunhankinnasta tai metsätaloudesta. Tiedontarve on kasvanut valtavasti", Ruottinen sanoo.
Näkymä nykyaikaiseen metsänhoitoon
Metsän kiertokulku kiehtoo asiakkaita. Suomalainen talousmetsä poikkeaa esimerkiksi etelä-amerikkalaisista puupelloista, joihin moni asiakas on käynyt tutustumassa.
"Suomalaisessa talousmetsässä näemme eri-ikäisiä puita, ja erinäköisiä hakkuita uudistushakkuista harvennuksiin. Olemme myös istuttaneet taimia. Metsän näkeminen uudella tavalla vierailun aikana on ollut itsellenikin innostavaa", Ruottinen toteaa.
Suomalaismetsien erityispiirteenä on metsänomistajien suuri määrä
"Turkissa metsät ovat muutaman ison omistajan hallussa. Suomessa omistajia on paljon, ja kaikilla on halu pitää hyvää huolta metsistä. Se on vaikuttavaa", Zeynep Begüm Çelenk sanoo.
Myös suomalaiset jokamiehenoikeudet olivat Begüm Çelenkille uusi asia. Metsävierailun innostavin anti oli kuitenkin metsänhoitoon liittyvään asiantuntemukseen tutustuminen konkreettisesti paikan päällä.
"Olin vaikuttunut siitä, kuinka hyvin metsää hoidetaan. Puiden ja metsien hyvinvoinnilla oli suuri merkitys tapaamilleni ihmisille. Meistä vieraista pidettiin todella hyvää huolta, ja samalla näin, kuinka Suomessa kunnioitetaan luontoa", Zeynep Begüm Çelenk sanoo.