Moderni data säästää luontoa

Moderni data säästää luontoa

​​

Moderni data säästää luontoa

Uusi teknologia auttaa meitä tuntemaan metsämme paremmin

Modernin datan avulla voimme suunnitella kaikki metsässä tehtävät työt niin, että teemme oikeita asioita oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Tämä säästää niin kustannuksia kuin luontoa, sillä metsässä kustannustehokkuus ja kestävyys kulkevat käsi kädessä ja vähempi on parempi.

Metsät eivät Suomesta lopu

Moderni data säästää luontoa

Suomen metsien tulevaisuus näyttää valoisalta. Metsämme ovat hienossa kunnossa. Ne kasvavat hyvin, hakkuumahdollisuudet ovat kasvaneet, ja kuten maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Niina Riissanen sanoo: metsät eivät Suomesta lopu.

”Suomi elää metsästä. Suomen bruttokansantuotteesta ja viennistä huomattava osa tulee metsäteollisuudesta. Metsäsektori on myös merkittävä työllistäjä. Uskon, että Suomessa ymmärretään metsien merkitys ja pidetään metsien kestävyyden pohjasta aina huolta. Hakkuut pysyvät kasvua pienempinä ja jos metsiä kaadetaan, ne uudistetaan. Se on perusfundamentti, mistä Suomi ei tule luopumaan”, toteaa Niina Riissanen. 

Luonnonvarakeskus on seurannut Suomen metsien tilaa valtakunnan metsien inventoinneilla (VMI) jo 1920-luvulta lähtien, ja kiitos laadukkaiden mittausten, Suomi on metsävarojen inventoinnin edelläkävijämaa. Tunnemme metsävaramme paremmin kuin mikään muu maa.

Moderni data säästää luontoa

VMI:n tiedot auttavat meitä seuraamaan metsien käytön kestävyyttä. Niiden avulla tiedämme tarkalleen, kuinka paljon ja minkälaista puuta meillä on.  

VMI:n tiedot auttavat meitä seuraamaan metsien käytön kestävyyttä. ”Meillä on tarkat tiedot puuston määrästä, metsien hakkuista sekä metsänhoitotarpeista. Tällä hetkellä esimerkiksi tiedämme, että hoitamattomia taimikoita ja käyttämättömiä hakkuumahdollisuuksia on Suomessa runsaasti”, sanoo Riissanen.

Moderni data säästää luontoa

Suomen metsät kasvavat humisten

Luonnonvarakeskuksen tuoreimpien mittausten mukaan puuta kasvaa metsissämme enemmän kuin koskaan. Metsien vuotuinen kasvu on lähes kaksinkertaistunut viimeisen 50 vuoden aikana ja puuston määrä on nyt 2,6 miljardia kuutiometriä. Metsät kasvavat vuosittain noin 110 miljoonaa kuutiometriä ja kestävät hakkuumahdollisuudet ovat noin 80 miljoonaa kuutiometriä. Puuston vuotuinen kasvu ylittää hakkuut ja luontaisen poistuman vuosittain runsaalla 20 miljoonalla kuutiometrillä.

”Suomen metsien hyvä tilanne selittyy runsailla ja systemaattisilla hoitotöillä, kestävällä käytöllä, suotuisalla ikärakenteella sekä vajaapuustoisten metsien vähenemisellä. Myös ilmastonmuutos eli keskilämpötilan nousu on vauhdittanut metsien kasvua”, sanoo maa- ja metsätalousministeriön Niina Riissanen.

 

Metsävarojen riittävyyden ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ovat olennainen osa metsien kestävää hoitoa ja käyttöä. ”Kestävä metsätalous koostuu taloudellisen, ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden ulottuvuuksista”, kertoo Niina Riissanen.

 

Taloudellinen kestävyys tarkoittaa, että metsien elinvoimaisuus ja tuottavuus säilyvät. Ekologinen kestävyys turvataan säilyttämällä metsäluonnon monimuotoisuus. Sosiaaliseen kestävyyteen kuuluu metsistä saatavan hyödyn turvaaminen kansalaisille ja eri toimijoille. Kulttuurista kestävyyttä vaalitaan huomioimalla metsiemme kulttuurisesti merkittävät kohteet.

 

”Uudet tiedonkeruumenetelmät ja tiedon tehokkaampi hyödyntäminen auttavat meitä huomioimaan kaikki neljä kestävyyden pilaria”, toteaa Niina Riissanen.

Metsäsertifiointi kertoo metsän kestävästä käytöstä

Metsäsertifikaatti on merkki siitä, että puuraaka-aine on hankittu kestävästi ja laillisesti hoidetuista metsistä. Suomen talouskäytössä olevista metsistä 85 prosenttia on sertifioitu.

Janne Soimasuo  

Sertifioinnin avulla varmistetaan metsälle luonteenomaisten elinympäristöjen ja luontotyyppien säilyminen ja turvataan niiden eliölajiston monimuotoisuus. Sertifioinnilla myös huolehditaan metsässä työskentelevien oikeuksista ja turvataan metsien virkistyskäyttömahdollisuudet.

 

”Kun Metsä Groupin käyttämä puutavara tuodaan tehtaanportille, pystymme kertomaan 100 prosentin varmuudella, mistä puu on peräisin. Käyttämämme puu on aina jäljitettävissä ja peräisin sertifioiduista tai kontrolloiduista metsistä”, sanoo Metsä Groupin ympäristöpäällikkö Janne Soimasuo.



Moderni data säästää luontoa

Modernin datan avulla vastuullisia päätöksiä

Metsävaratiedon keruussa käytettävää teknologiaa kehitetään jatkuvasti. Nykytekniikalla metsistä saadaan monipuolisempaa tietoa esimerkiksi laser-, ilma- ja satelliittikuvien avulla. Myös maastokäynnit siirtyvät digiaikaan -  digikameroilla ja maalaserkeilaimilla syntyy tarkkaa tietoa esimerkiksi puunrunkojen muodoista, oksien määrästä ja puuston terveydentilasta.

”Suomen metsien inventointi on todella korkealaatuista. Lähtötilanne on loistava, sillä metsän käyttöä koskevat päätökset ja investoinnit voidaan tehdä luotettavien faktatietojen pohjalta”, sanoo Metsä Groupin Janne Soimasuo.

”Kun tiedämme kaukokartoitusten ja muiden tietolähteiden avulla maaston ja puuston tiedot, voimme ennakolta suunnitella, miten metsätyöt kannattaa tehdä ja mitä teollisuuden raaka-ainetta mistäkin rungosta työstää. Tavoitteena on tunnistaa eri hakkuukohteiden jalostusarvot varhain ja tehdä puusta mahdollisimman korkean jalostusarvon tuotteita”, toteaa Soimasuo.

Moderni data säästää luontoa

 Metsätyön suunnittelijalla on käytettävissään useasta eri tietolähteestä saadut metsikkötiedot, kartat ja ilmakuvat.

Metsätyön suunnittelijalla on käytettävissään useasta eri tietolähteestä saadut metsätiedot, kartat ja kuvat. Aineistoja yhdistelemällä syntyy selkeä kokonaiskuva metsikön maaperäolosuhteista, puuston laadusta sekä uhanalaisista lajeista.

Ainutlaatuinen metsävaratieto

Metsänomistajille tuotettu metsävaratieto on ainutlaatuista maailmassa. Suomen metsäkeskuksen keräämät tiedot on koottu Metsään.fi-palveluun. Sen avulla metsänomistaja voi selvittää, millainen hänen metsänsä on: millaista puustoa, kasvupaikkoja ja luontoarvoja siellä on, ja miten metsää voi käyttää – tai olla käyttämättä.

Niina Riissanen  

”Luontotietojen yhdistäminen metsävaratietoihin tukee metsiemme ekologista kestävyyttä, sillä mitä aikaisemmin tiedetään, mitä metsässä on, sitä paremmin ympäristö voidaan suunnittelussa huomioida”, sanoo maa- ja metsätalousministeriön Riissanen.

 

Tulevaisuudessa metsävaratiedot voivat olla avoimesti verkossa kaikkien saatavilla, jos metsätietolaki muuttuu. ”Näen metsävaratietojen avautumisessa suuren potentiaalin. Se toisi alalle lisätöitä ja uusia palveluja”, jatkaa Riissanen.

 

Vastuullista puunkorjuuta

Mitä tarkempaa metsikkötieto on, sitä paremmin metsätyöt pystytään suunnittelemaan. Työ nopeutuu ja laatu paranee, kun maaston ominaisuudet ja luonnon kannalta tärkeät kohteet voidaan ottaa metsätöissä huomioon.

Puunkorjuussa käytetään yleensä tavaralajimenetelmää. Tämä tarkoittaa, että puu kaadetaan, katkotaan ja lajitellaan jo metsässä ja kuljetetaan ajouria pitkin puutavaralajeittain pinoihin tienvarteen. ”Hakkuukoneen korjuuohjeesta ja leimikkokartasta kuljettaja varmistaa, että metsässä huomioidaan ympäristö, työturvallisuus ja työn tehokkuuden kannalta tärkeät asiat, kuten maaston kaltevuudet ja kantavuudet sekä tärkeät luontokohteet”, kertoo Janne Soimasuo.


Moderni data säästää luontoa

Leimikkokartassa on kaikki tiedot, jotka puunkorjuussa tulee huomioida.  

Hakkuukoneen keräämää tietoa hyödynnetään metsäkuljetuksen suunnittelussa. Niiden perusteella kuormatraktorin kuljettaja tietää puupinojen ja upottavien paikkojen sijainnin ja miten ajo-uria kannattaa hyödyntää niin, että kaikki puut saadaan metsästä tienvarsivarastolle kustannustehokkaasti ja luontoa säästäen. ”Kantavat kulkureitit ja turhien ajojen karsiminen säästävät kustannuksia ja luontoa”, toteaa Soimasuo.

Huolellinen ajourasuunnittelu säästää kustannuksia ja luontoa

Huolellinen ajourasuunnittelu eli metsässä kuljettavien reittien suunnittelu on keskeinen osa vastuullista puunkorjuuta. Ajourissa huomioidaan muun muassa leimikon muoto, maaperän kantavuus sekä maaston kaltevuus. Tavoitteena on ajouraverkosto, jossa puut voidaan kaataa ja kuljettaa metsästä mahdollisimman kantavia maita pitkin ilman maasto- ja puustovaurioita.

Moderni data säästää luontoa

Ajourat suunnitellaan niin, että puut voidaan kaataa ja ajaa metsästä tienvarsivarastolle mahdollisimman kantavia
maita pitkin ilman maasto- ja puustovaurioita.

Tulevaisuudessa hakkuukone helpottaa kuljettajan työtä entistä enemmän ja opastaa myös ajourien suunnittelussa. ”Testauksessa on metsäkoneet, joissa on ajourien syvyyttä mittaavat anturit. Siten metsäkoneiden jälkiä voidaan seurata koko ajan ja jäljistä voidaan antaa laaturaportti metsänomistajalle”, kertoo Metsä Groupin Janne Soimasuo.

Moderni data säästää luontoa

Korjuukelpoisuuskartta kertoo, milloin metsäkohteelle voi mennä

Korjuukelpoisuuskartat kertovat, milloin metsät ovat korjuukelpoisia eli milloin metsäkohteille voi mennä. Ne mahdollistavat puun ympärivuotisen korjuun, sillä ne auttavat tunnistamaan sulan maan kohteet ja talvikorjuukohteet.

Moderni data säästää luontoa

Korjuukelpoisuuskartat kertovat, milloin millekin metsäkohteelle voi mennä. Karttoihin on merkitty selkeät talvi- ja kesäkohteet.  

Kartat tehostavat työtä ja vähentävät maasto- ja puustovaurioita. Lisäksi ne luovat korjuuyrittäjille hyvät, ympärivuotiset toiminnan edellytykset.

”Korjuukelpoisuuskartoissa on suuri potentiaali – niin tuottavuus- kuin vastuullisuusmielessä. Kartasta erottuvat selkeät talvi- ja kesäkohteet, ja niiden avulla voidaan välttää kohteita, joiden maaperä ei kanna. Samaan aikaan voidaan tunnistaa ne kohteet, jotka ovat sulan maan aikaan korjuukelpoisia. Tämä vähentää korjuun kausivaihteluita ja parantaa korjuukoneiden käyttöastetta”, sanoo maa- ja metsätalousministeriön Riissanen.

Hyvin suunniteltu maanmuokkaus maksaa itsensä nopeasti takaisin

Metsä Group on jo pitkään toiminut edelläkävijänä laadukkaiden maanmuokkausmenetelmien kehittämisessä. Maanmuokkauksessa metsämaan pintakerrosta rikotaan niin, että istutettaville taimille tai kylvettäville siemenille syntyy kosteus- ja lämpöolojen puolesta paras mahdollinen kasvualusta.

Maanmuokkaus tehdään joko kaivinkoneella tai äkeellä. Sopiva maanmuokkausmenetelmä valitaan kasvupaikan rehevyyden, maalajin sekä kosteusolojen mukaan. ”Oikein valittu maanmuokkaustapa ja laadukkaasti toteutettu muokkaus maksavat itsensä nopeasti takaisin, sillä oikeanlaisessa maaperässä taimet ponnistavat rivakasti kasvuun ja uusi metsä saa vahvan alun”, sanoo Metsä Groupin Janne Soimasuo.

      
Moderni data säästää luontoa
 

”Metsä Group on ollut kehittämässä maanmuokkaukseen kääntömätästysmenetelmän, joka luo taimelle hyvät kasvuolosuhteet ja vähentää vesakkoa. Muokkauskone kääntää maasta pieniä mättäitä eli kohoumia uusien taimien istutusalustoiksi. Maanpintaa rikotaan vain vähän mättäiden kohdalta ja siksi ravinnehuuhtoumat vähenevät”, jatkaa Soimasuo.

Tarkkuutta taimien istutuksiin ja siementen kylvöön

Maanmuokkauksen jälkeen metsä on valmis uusien taimien istutukseen tai siementen kylvöön. Sopivin puulaji ja taimityyppi valitaan kasvupaikan viljavuuden sekä metsänomistajan tavoitteiden mukaan. ”Kasvupaikalle voidaan valita sopivin uudistusmenetelmä ja puulaji metsikkötietojen avulla. Hyvin suunnitellulla ja nopeasti toteutetulla uudistamisella saadaan aikaan hyvälaatuinen taimikko sekä vähennetään metsätuhojen riskiä sekä varhaishoidon tarvetta”, kertoo Soimasuo.

Metsä Group ja Risutec Oy ovat kehittäneet yhteistyössä kaivinkoneisiin asennettavan Asta-sovelluksen, joka seuraa reaaliaikaisesti muokattavan alueen pinta-alaa ja istutuspaikkojen tiheyttä. Sovelluksen ansiosta jokainen mätäs ja sen sijaintieto tallentuvat tietojärjestelmään. Se helpottaa kuljettajan työtä ja auttaa seuraamaan istutuspaikkojen määrää sekä muokkaustyön laatua tarkemmin.

Moderni data säästää luontoa

Asta-sovellus mittaa koneen puomiin kiinnitetyn gps-anturin avulla muokattavan alueen pinta-alan ja istutuspaikkojen sijainnin. Kuljettajan tabletille tai älypuhelimelle piirtyy reaaliaikaisesti kartta käsiteltävästä kuviosta.  

Sovelluksen ansiosta Metsä Groupilta maanmuokkauksen tilanneelle metsänomistajalle voidaan raportoida tarkasti, millainen pinta-ala muokkauksen yhteydessä on käsitelty ja montako istutuspaikkaa kuviolle on tehty. Näin taimia voidaan tilata Astan ansiosta sopiva määrä todellisten istutuspaikkojen mukaan, mikä tehostaa istutustyötä huomattavasti. Samaa sovellusta voi käyttää myös istutuskoneissa, joissa se kertoo istutettujen taimien määrät.

Uusimpina ominaisuuksina Astaan on tullut kunnostettujen ojametrien mittaus, mätäslajin valinta sekä mahdollisuus merkitä luontokohde kartalle. Tämä kaikki tuo kustannustehokkuutta ja vastuullisuutta maanmuokkaustöihin.

Tutustu älykkäisiin metsiimme ja opi lisää.

Virtuaalimetsät tulevat ja digitaalisuus tuo älyn myös puusta jalostettuihin tuotteisiin. Lue lisää alan ammattilaisten ajatuksista tulevaisuuden metsäteollisuudesta.

Janne Soimasuo
Janne Soimasuo on metsänhoitaja, joka toimii suomalaisen metsäteollisuuskonserni Metsä Groupin ympäristöpäällikkönä. Soimasuo on työskennellyt yli 20 vuotta Metsä Groupissa pääosin metsänhoitoon ja -suunnitteluun liittyvissä tehtävissä. Nykyisessä tehtävässä hänellä on vastuualueina kotimaan puunhankinnan ympäristöasiat ja metsäsertifiointi.

Niina Riissanen
Metsänhoitaja Niina Riissanen on maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja. Riissanen on työskennellyt ministeriössä 10 vuotta ja hänelle on kertynyt mittava ja monipuolinen kokemus Suomen metsäalasta. Tällä hetkellä Riissasen vastuualueeseen kuuluvat Suomen kansallisen metsästrategian hankkeet. Metsä kuuluu Riissasen elämään myös vapaa-ajalla. Hän harrastaa metsänhoitoa, sienestää, marjastaa ja suunnistaa.


LÄHTEET:
Maa- ja metsätalousministeriö: Metsätalouden kestävyys

Metsähallitus: Sertifiointi