Tehokasta resurssien käyttöä

Resurssitehokkuus on ilmaston ja ympäristön huomioimista

        

Resurssitehokkuus on kestävän ja taloudellisen toiminnan perusta. Metsä Group käyttää raaka-aineita, energiaa ja vettä mahdollisimman tehokkaasti. Materiaalitehokkuuden ytimessä on puun eri osien käyttö siellä, missä niillä on eniten arvoa. Hyödynnämme tukit sahoilla, kuitupuun selluksi ja edelleen jalostettavaksi, ja oksat, latvat ja kuoret energiaksi. Tuotteillamme voi korvata fossiilisista tai muista ei-uusiutuvista raaka-aineista tehtyjä tuotteita. Resurssitehokkuus on myös teollisten symbioosien edistämistä, missä toisen sivutuotteet ja jäte ovat toisen raaka-aine.

Minimoimme päästöt veteen ja ilmaan

Values guide Metsä Group's operations 
 

Metsä Groupilla on yhteensä 35 tuotantolaitosta 7 Euroopan maassa. Jokaisella tehtaalla on ympäristölupa, joka määrittää reunaehdot tehtaan toiminnalle. Ympäristöluvassa annetaan tyypillisesti raja-arvot muun muassa ilma- ja vesipäästöille sekä ympäristömelulle.

Vesistövaikutukset minimoidaan

Maailman vesivarat jakautuvat epätasaisesti, ja suurin osa vedestä on merissä. Maailman vesivaroista makeaa vettä on noin 3 %, ja sekin pääosin jäätiköissä tai lumena. Maailman vesirikkain alue on esimerkiksi WBCSD:n mukaan Pohjoismaat – ja näillä vesirikkailla paikoilla sijaitsevat myös Metsä Groupin tuotantolaitokset. 

Koska metsäteollisuustuotteiden valmistuksessa tarvitaan makeaa vettä, on tehtaat rakennettu järvien ja jokien varsille. Vaikka vettä käytetäänkin, on metsäteollisuus esimerkiksi Suomen mittakaavassa maltillinen vedenkäyttäjä: ala käyttää 0,2 % Suomen käytettävissä olevista vesivaroista. 

Metsäteollisuuden prosessivedet puhdistetaan huolellisesti ennen niiden laskemista takaisin jokeen, järveen tai mereen. Noin puolet vedestä käytetään koneiden jäähdytykseen. Jäähdytysvesi kulkee omassa järjestelmässään puhtaana, eikä sitä siten tarvitse puhdistaa käytön jälkeen.

Metsäteollisuuden toiminnan vaikutusten minimointi ulottuu myös tehtaiden ulkopuolelle niin, että metsien arvokkaat luonnonvedet säilyvät. Metsätalouden vaikutus vesistöihin minimoidaan käyttämällä monipuolisia vesiensuojelumenetelmiä, ja esimerkiksi metsäsertifiointi edellyttää suojavyöhykkeitä. Metsät ovat elintärkeitä myös veden kiertokulun kannalta, koska ne pitävät yllä sadannan ja haihdunnan tasapainoa sekä parantavat pohjavesien laatua vähentämällä pintavalunnan imeytymistä pohjavedeksi. Boreaalisella vyöhykkeellä maa-alueilta tapahtuvasta haihdunnasta merkittävin osa tapahtuu juuri metsistä. Metsiä ei myöskään tarvitse kastella, sillä esimerkiksi Suomessa sataa 600–700 millimetriä vuodessa.

Vaikka vettä käytetäänkin tehokkaasti, on Metsä Groupin konserninlaajuinen tavoite vähentää prosessiveden käyttöä tuotetonnia kohti 17 % vuoden 2010 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Vuoteen 2016 mennessä vedenkäyttö oli vähentynyt 13 %. Tavoite pyritään saavuttamaan sekä investoinnein, kuten uutta teknologiaa hyödyntäen, että prosesseja tehostamalla ja optimoimalla.

Lue lisää vedenkäytöstä Metsä Groupin tehtailla

Päästöjen vähentäminen on ilmastonmuutoksen torjuntaa

Metsä Groupin keskeiset keinot ilmastonmuutoksen torjunnassa ovat bioenergian osuuden lisääminen ja energiatehokkuuden parantaminen. Olemme vähentäneet fossiilisia CO₂-päästöjä 35 % tuotettua tonnia kohden vuoden 2009 tasosta. Fossiilisille CO2-päästöille asetetun tavoitteen saavutimme etuajassa jo vuonna 2015 kun tavoitteemme oli vähentää päästöjä 30 % vuoteen 2020 mennessä.

Metsä Group on investoinut viime vuosina merkittäviin bioenergiahankkeisiin, joiden ansiosta bioenergian osuus toiminnoissamme on yhä kasvanut. Metsä Groupin 35:stä tuotantolaitoksesta 23:lla tuotetaan bioenergiaa, ja konsernin käyttämistä polttoaineista 86 % on puupohjaisia. Investoinneilla konsernin fossiiliset polttoaineiden hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet 200 000 tonnilla vuosittain. Tuotamme bioenergiaa myös yhteiskunnan käyttöön, ja Metsä Group tuottaa 14 % Suomen uusiutuvasta energiasta.

Metsä Groupin tehtaiden energiatehokkuus on parantunut 6 % vuoden 2009 tasosta. Energiatehokkuuden parantamiselle vuodelle 2020 asetettu tavoite on 10 %. Energiatehokkuuden parantamiseksi etsimme keinoja vähentää lämmön- tai sähkönkulutusta. Tehtailla suurin osa energiasta käytetään esimerkiksi mekaanisen massan valmistukseen, pumppaamiseen sekä sellun, kartongin ja paperin kuivaamiseen. Siksi energiatehokkuus on riippuvainen tehtaiden käyntivarmuudesta.

Lue Case: Energiatehokkaampi Metsä Tissue

Katso tarkemmat tiedot hiilidioksidipäästöjen ja energiatehokkuuden kehityksestä

Sivuvirrat ja jätteet

Values guide Metsä Group's operations 
 

Jätteet ja sivutuotteet osa ​resurssitehokkuutta

Käytämme hankkimamme raaka-aineen tarkasti hyödyksi. Prosessien kehittämisen ansiosta vähemmästä raaka-ainemäärästä syntyy enemmän lopputuotetta ja ympäristövaikutukset pienenevät. Resurssitehokkuudessa tuotannon sivuvirrat ovat arvokasta raaka-ainetta uusille tuotteille ja hyötykäyttöön. Metsä Groupin Suomessa syntyviä sivuvirtoja käytetään eniten maa- ja ympäristörakentamiseen. Rakentamisen lisäksi tärkeää hyötykäyttökohde on lannoittaminen ja lannoitteiden raaka-aineet.

Metsä Groupin keskeiset jätehuollon tavoitteet ovat jätteen määrän vähentäminen, jätteen tehokas hyötykäyttö ja keinojen löytäminen jätteen synnyn ehkäisyyn. Vuonna 2016 lähes kaikki tuotannon sivuvirrat käytettiin hyödyksi, josta noin puolet hyödynnettiin energian tai höyryn tuotantoon. 

Suomen uudistunut jätelaki antaa mahdollisuuksia jätteiden ja sivutuotteiden uudenlaiselle hyödyntämiselle. Olennaista on tiettyjen hyödynnettäväksi katsottavien materiaalien luokittelu sivutuotteiksi jätteen sijaan. Jätelain mukainen sivutuotestatus haetaan ympäristölupaprosessin yhteydessä aluehallintovirastolta.

Suurimmat jätejakeemme ovat viherlipeäsakka, energiatuotannosta syntyvä tuhka ja kemiallisesta selluntuotannosta syntyvä kalkkituhka. Tuotannon sivuvirrat, kuten sahanpuru, puun kuori ja hake, käytetään energiantuotannossa. Muita sivuvirtoja voidaan hyödyntää mm. lannoitteena tai maanrakennuksessa, ja niitä myös myydään kumppaneillemme jatkojalostusta varten. 

Periaatteenamme on käyttää raaka-aine siellä, missä siitä on eniten hyötyä. Jätteet ja tuotannon sivuvirrat pyritään käyttämään aina ensin raaka-aineena. Kaatopaikalle menevän jätteen osuus pyritään aina pitämään mahdollisimman pienenä.

Values guide Metsä Group's operations 
 

Tuhka lannoitteeksi ja maanparannukseen

Metsäteollisuudessa syntyy puupohjaisia tuhkia, joita voidaan hyödyntää sellaisenaan metsälannoitteena, maanparannusaineena esimerkiksi yhdessä kalkkipitoisten sivutuotteiden kanssa, maanrakentamisessa sellaisenaan tai seosmateriaalina murskeen tai kuitusaven kanssa.

Puunkuori energiaksi tai viherrakentamiseen

Pääasiassa puiden käsittelyssä syntyvä puunkuori hyödynnetään metsäteollisuuden omassa energiantuotannossa. Hiekkapitoista kuorta syntyy niin ikään puun kuorinnassa, kun hiekkapitoinen kuori lajitellaan omaksi jakeekseen. Hiekkainen kuori voidaan hyödyntää sellaisenaan viherrakentamisessa katemateriaalina tai mullan valmistuksen raaka-aineena.

Monipuolisia biotuotteita sellutehtailta

Selluteollisuudessa voidaan tuottaa korkealaatuisen sellun ohella monipuolisesti erilaisia biotuotteita. Jo nyt noin 10 % sellutehtaan liikevaihdosta tulee biotuotteista kuten mäntyöljystä ja tärpätistä. Uusia biotuotteita ovat muun muassa biopolttoaineet, vaatetekstiilikuidut sekä erilaiset liimat ja maalit. Metsä Groupin Äänekoskelle rakentama biotuotetehdas ei tuota pitkällä tähtäimellä lainkaan kaatopaikkajätettä, vaan sen kaikki sivuvirrat hyödynnetään. Lue lisää tuotteista biotuotetehtaan sivuilta.

Kierrätyskuidusta pehmopaperia, kuitusavesta urheilukenttiä

Pehmopaperin valmistuksessa hyödynnetään kotitalouksilta saatavaa keräyspaperia. Keräyspaperin puhdistuksessa liian lyhyiksi ja pehmeiksi kuluneet kuidut sekä täyteaineita erotetaan kuitusaveksi. Tätä siistaus- eli kuitulietettä voidaan hyödyntää sellaisenaan tai seosmateriaalina esimerkiksi tuhkan kanssa maarakentamisessa.