Sellu jalostuu kumppanien käsissä uusiin muotoihin

Sellu jalostuu kumppanien käsissä uusiin muotoihin


Ajatukset valtavan selluntuotannon pyörittämisestä olemattomin päästöin ja puun hyödyntäminen esimerkiksi vaatteiden, laatusoittimien, autojen sisätilaverhoilujen ja kodinkonepintojen raaka-aineena tuntuivat vielä hetki sitten utopialta. Kohta ne ovat täyttä totta.

Muovi- ja komposiittimateriaaleihin erikoistuneen sastamalaisen Aqvacomp Oy:n toimitusjohtajan Jari Haapasen viime kuukaudet ovat olleet kiireisiä.  Yrityksen markkinoille tuoma biokomposiitti herättää kasvavaa kiinnostusta monilla eri toimialoilla, mikä lennättää miestä ristiin rastiin kotimaassa ja ulkomailla.

Lisää myötätuulta on tuonut laatusoittimia komposiittimateriaaleista valmistavan joensuulaisen Flaxwood Oy:n ja Aqvacompin yhdessä viime joulukuussa nappaama kolmossija kansainvälisessä innovaatiokilpailussa Saksassa. Aqvacompin biokomposiittiin pohjautuva klarinetti ylsi Kölnissä maailman suurimman biomateriaalikisan mitalikolmikkoon. Biomateriaalien ”Oscar-voittajat” valitsi yli kahdestasadasta alan yrityksestä ja asiantuntijasta koostunut raati.

 

Aqvacompin biokomposiitti kiinnostaa muusikoita ja soitinteollisuutta. Valmis soitin näyttää ja tuntuu aidolta puulta. Lisäksi se kestää lämmön ja kosteuden vaihteluja.

Aqvacompin biokomposiittirakeissa sellukuitua käytetään muovimateriaalien lujittamiseen. Perinteiseen muovikomposiittiin verrattuna se on kestävämpää, kevyempää ja helpommin työstettävää. Soitinteollisuudelle materiaali tarjoaa aivan uudet näkymät massavalmistukseen.

”Tärkeä valtti on tietysti se, että lopputuote näyttää ja tuntuu aidolta puulta. Lisäksi komposiitti kestää lämmön ja kosteuden vaihteluja. Ne ovat avainasioita etenkin soitinvalmistuksessa, mutta kiinnostavat monia muitakin. Muun muassa auto- ja kodinkoneteollisuus hakee öljypohjaiselle muoville korvaavia materiaaleja”, Haapanen kertoo.

Vihreämpi vaihtoehto muoviteollisuudelle

Vihreämpi vaihtoehto muoviteollisuudelleVuonna 2015 toimintansa aloittanut Aqvacomp suunnittelee rakentavansa ensimmäisen oman laitoksen Metsä Fibren Rauman sellutehtaan yhteyteen. Vastaava on tarkoitus avata myös Äänekoskelle rakenteilla olevan biotuotetehtaan jatkeeksi. Työntekijöitä palkataan aluksi parikymmentä.

”On ollut todella hienoa, että meidän kaltaisemme pk-yritys on päässyt Metsä Fibren kehityskumppaniksi. Tämä on molemmille win-win-tilanne.”

Yhtiö tavoittelee 50 miljoonan euron liikevaihtoa vuoteen 2020 mennessä. Tähtäin on Euroopan ohella Kiinan markkinoilla. ”Me tarjoamme muoviteollisuudelle vihreämmän raaka-ainevaihtoehdon. Kyse on vähän samasta asiasta, jos perinteinen bensiiniauto vaihdetaan E85-versioksi”, Haapanen tiivistää.

Biokomposiittirakeissa sellukuitua käytetään muovimateriaalien lujittamiseen”, Aqvacompin toimitusjohtaja Jari Haapanen sanoo. Yritys suunnittelee rakentavansa ensimmäisen tuotantolaitoksensa Metsä Fibren Rauman sellutehtaan yhteyteen.

Kaikki talteen ja kiertoon

Jos avaa Aqvacomp Metsä Fibrelle kokonaan uusia sovellusalueita, johdattaa yhteistyö EcoEnergy SF:n kanssa biokaasumarkkinoille. Äänekosken tehtaasta tulee alansa ensimmäinen, jossa biokaasulaitos on biotuotetehtaan yhteydessä. Samalla siitä tulee toimialansa selkeä lippulaiva energiatehokkuudessa ja kierrätyksessä, EcoEnergy SF:n toimitusjohtaja Tero Mäki vakuuttaa.

”Käytännössä kaikki tehtaan jäte- ja sivuvirrat saadaan hyödynnetyksi uudelleen biokaasuna, energiana  ja lannoitteena. Takavuosina ne olivat iso ja hankala kustannuserä, tulevaisuudessa entistä tärkeämpi osa omaa eko- ja kustannustehokkuutta.”

Laitosta rakentavan ja aikanaan operoivan Eco-Energy SF:n taustalla on Envor Protech, joka on mädättämöteknologian ja biokaasualan pioneereja Suomessa. Emoyhtiö on toimittanut vuosien mittaan lukuisia laitoksia kotimaahan ja ulkomaille.

Teknologiaa hyödynnetään jo monilla teollisuudenaloilla, sellun tuotannossa haasteena on kuitenkin tähän saakka ollut puun oma liima-aine ligniini. Äänekoskelle rakennettavassa laitoksessa tämäkin pulma on ratkaistu. Mädätyksen ja kuivatuksen jälkeen syntyvä lopputuote kelpaa energianlähteeksi ja fossiilisten polttoaineiden korvaajaksi myös sellunvalmistusprosessissa.

Kun kaikki on valmista, biotuotetehdas on energian suhteen omavarainen, kaikki mahdollinen kierrätetään, tehdasalueen ajoneuvot ja siellä asioiva raskas liikenne käyttävät biokaasua ja viimeinenkin kuivattu jätejäännös hyödynnetään esimerkiksi metsälannoitteena. Jatkossa laitoksen on määrä käsitellä ja jatkojalostaa biotuotetehtaan sivuvirtojen ohella myös lähiseudun ja maakunnan muut biohajoavat jätteet.

Biokaasua myös kuluttajamarkkinoille

Muutaman vuoden aikajänteellä toimitusjohtajan silmissä siintää tilanne, jossa Äänekoskella aloitetaan ajoneuvoihin sopivan biopohjaisen synteettisen biokaasun tuotanto suoraan energiapuusta. Volyymien kasvaessa biokaasua aiotaan myydä liikennekäyttöön yhteistyössä Gasum-ketjun kautta.

Yhtä jakelupistettä suunnitellaan myös biotuotetehtaan viereen ja toista nelostien varteen Äänekosken liittymän läheisyyteen.  ”Kun Keski-Suomeen saadaan muutama tankkauspiste, voi kaasukäyttöisellä autolla ajaa esimerkiksi Helsingistä Ouluun yhdellä välitankkauksella”, Mäki sanoo.

 EcoEnergyn toimitusjohtaja Tero Mäki lupaa muutaman vuoden kuluttua Äänekoskelle tankkauspisteen, josta saa biotuotetehdaslähtöistä biokaasua kaasukäyttöiseen autoon.

 

Teksti: Timo Sormunen
Kuvat: Petteri Kivimäki ja Harri Nurminen

Tutustu muihin Metsä-sisältöihin