Biotalous syntyy metsässä


Tutustuin biotalouteen ensimmäisen kerran viisi vuotta sitten, kun valmistelimme eurooppalaisessa teollisuusjärjestössämme CEPI:ssä tiekarttaa vähähiiliseen biotalouteen. Biotalous perustuu uusiutuvien raaka-aineiden käyttöön eli luonnon omaan kiertotalouteen. Silloin makusteltiin ajatusta, että metsäteollisuus on olennainen osa biotaloutta, ja hahmoteltiin uusia tuotteita ja teknologioita. Puu uusiutuvana raaka-aineena alkoi saada uutta merkitystä.

Sittemmin biotaloudesta on tullut Suomessa tuttu asia. Biotalousstrategia on tehty, ja biotalous on yksi uuden hallitusohjelman kärkihankkeista. Biotalouden määritelmästä on tullut modernimpi ja innostavampi; se pyrkii myös vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään talouskehitystä ja luomaan uusia työpaikkoja. Biotalouden toimijoilla on myös merkittävä rooli kiertotaloudessa. Siinä tuotteiden valmistus ja käyttö suunnitellaan niin, ettei synny jätettä, vaan materiaalit ja niiden arvo säilyvät kierrossa.

Suomessa biotalous perustuu pitkälti metsään, kun taas muualla Euroopassa se useimmiten liitetään maatalouteen. Molemmissa biotalouskeskustelu painottuu bioenergiaan. Biomateriaalit ja biokemikaalit jäävät liian vähälle huomiolle. Uusiutuvasta puusta valmistetuilla tuotteilla voidaan korvata fossiilisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita. Biomateriaalit ovat myös tuotteita, joiden valinnassa kuluttaja voi itse tehdä päätöksiä. Ostanko elintarvikkeen kartonkipakkauksessa vai muovikääreessä?

Metsäteollisuudelta peräänkuulutetaan uusiutumista ja uusia tuotteita. On kuitenkin myös elinvoimaisia nykytuotteita, joita on määrätietoisesti tuotekehitetty vuosikymmenten ajan. Esimerkiksi kuluttajapakkauksiin käytetty taivekartonki on sama perustuote kuin ennenkin. Jos kartonki olisi pysynyt muuttumattomana siitä asti kun aloitin työelämän kartonkitehtaassa 1990-luvun alussa, olisi tuotteen kilpailukyky menetetty jo aikaa sitten. Nykykartongit ovat huomattavasti keveämpiä, puhtaampia ja ekologisempia kuin edeltäjänsä.

Äänekosken biotuotetehdas on Euroopan suurimpia biotalousinvestointeja. Se on hieno esimerkki uuden ja nykyisen biotalouden yhdistämisestä. Tehdas valmistaa tuttua sellua mutta sen valmistusprosessissa erotellaan myös puun muut ainesosat. Näistä sivuvirroista valmistetaan laaja kirjo biotuotteita, ja sellusta jatkojalostetaan uusia tuotteita kuten tekstiilikuituja.

Sivuvirroista syntyy myös runsaasti bioenergiaa. Biotuotetehdas parantaa Suomen uusiutuvan energian osuutta yli kahdella prosenttiyksiköllä. Jo nyt 70 prosenttia Suomen uusiutuvasta energiasta syntyy metsäteollisuudessa. Suomessa jo päätetyt metsäteollisuuden investoinnit tulevat käyttämään puun ylimääräisen hakkuupotentiaalin, joten jalostuskelpoisen puun suoraa polttoa energiaksi ei tule tukea verovaroilla, mikä vääristää kilpailua puumarkkinoilla. On myös arvonluonnin kannalta hyvä asia käyttää puukuitu tuotteena ja pitää se kierrossa.

Vuosien takaiseen pohdintaamme peilaten on tapahtunut paljon. Ja paljon on yhä tekemistä. Biotalouden ja sen tuotteiden edistämisessä tarvitaan tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita, osaavaa työvoimaa, rahoitusta ja suotuisaa lainsäädäntöä. Biotalous tarvitsee raaka-ainetta, kestävästi tuotettua puuta. Tuotteet vastaavat kestävän kulutuksen haasteeseen, mutta kuluttajat olisi saatava valitsemaan niitä entistä enemmän. On tärkeää, että uudistuva suomalainen metsäteollisuus tunnetaan myös EU:ssa vahvana biotalouden osaajana. Se auttaa osaltaan siirtymistä vähähiiliseen biotalouteen ja luo positiivista mainetta Suomelle. Vahvuutemme jatkaa siis yhä edelleen kasvuaan suomalaisissa metsissä.

 

Lue lisää kestävästä biotaloudesta ja kiertotaloudesta.

Lue lisää biotuotteista.

 

RIIKKA JOUKIO
kestävän kehityksen ja edunvalvonnan johtaja
Metsä Group