Biotaloudessa tutkimus ja kehitys on kumppanuuksia ja kasvua


Metsä Groupin rooli kestävän biotalouden toimijana ja uuden kehittäjänä on vahvistunut viime vuosina. Keskustelu biotalouden kehittyvistä ja uusista ratkaisusta on kiihtynyt muun muassa hallituksen biotalousstrategian ja Metsä Groupin biotuotetehdasinvestoinnin edettyä.


Metsä Group kutsui biotalouden tutkimuksen ja kehityksen kannalta tärkeitä tahoja roundtable-tilaisuuteen keskustelemaan kasvun mahdollisuuksista. Tavoite on yhteinen: suomalaisen puupohjaisen osaamisen laajempi hyödyntäminen ja markkinoilla menestyvät biotalousratkaisut.

Metsä Fibren toimitusjohtaja Ilkka Hämälä johdatti aiheeseen muistuttamalla, että myös olemassa olevien prosessien jatkuva kehittäminen on innovointia. Konsernin kestävän kehityksen ja edunvalvonnan johtaja Riikka Joukio kertoi, että Metsä Groupin tutkimus- ja kehitystyön painopistealueet liittyvät kiertotalouteen, resurssitehokkuuteen ja uusiutuvan raaka-aineen hyödyntämiseen.


Biotalouden tutkimus- ja kehitystyöhön tiiviimpiä verkostoja

Euroopan parlamentin jäsenen Nils Torvaldsin mukaan biotalous, teknologia ja metsien kestävä käyttö puhuttavat myös eurooppalaisessa päätöksenteossa. Torvaldsin mukaan suomalaisilla MEPeillä on tärkeä tehtävä kertoa suomalaisen kestävän metsätalouden faktoista, jotta maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden asetusehdotuksen LULUCF:n referenssitasot ja joustot määritellään suomalaisen elinkeinon ja eurooppalaisen talouden kannalta järkeviksi.

”Yritysten panoksella ja käytännön esimerkeillä on valtava painoarvo biotaloutta koskevassa päätöksenteossa”, Työ- ja elinkeinoministeriön Ilona Lundström aloitti. Hän muistutti, että Euroopassa on varsin vähän suomalaisten yritysten edustajia, jotka olisivat valmiita aktiivisesti osallistumaan EU-keskusteluun kertomalla omasta alastaan ja sen vaikutuksista kestävään tulevaisuuteen.

Lundströmin painotti myös osaamista ja koulutusta. ”Tällä hetkellä Suomen koulutetuimpia ovat 40–44-vuotiaat. Sitä nuorempien ikäluokkien koulutustaso on laskenut. Suomen valtti on kuitenkin edelleen osaava työvoima, ja meidän tulee pitää huolta, että näin on myös jatkossa.”

Lundström puhui myös osaamisen jakamisen tärkeydestä ihmisten välillä. ”Aiemmin tutkimuksen ja kehittämisen verkostot olivat jossain määrin kotimaisia ja toimialakohtaisia. Nyt sekä yritysten että tutkimuksen ja kehittämisen verkostot ovat globaalit, joten myös yhteistyön luonne tutkimuksen ja yritysten välillä on muuttunut. Tämä resepti myös Suomessa on osittain löydettävä uudelleen.”

Ilona Lundström peräänkuulutti uusien innovaatioiden synnyttämiseksi tiiviimpää verkostoitumista ja konkreettista yhteistyötä uusien tahojen kesken. Rahoitusta tulee hänen mukaansa ohjata kaiken kokoisille yrityksille – myös isoille teollisille toimijoille, joiden veturirooli ekosysteemien toimimisen ja kehittymisen kannalta on usein ratkaiseva.

Tutkimuksen ja kehityksen rahoitus sekä teollinen relevanssi

”Kaiken kokoisilla yrityksillä on merkityksensä ekosysteemeissä, mutta tuotteistuakseen tutkimus- ja kehitystyöllä tulee olla teollista relevanssia”, Aalto-yliopiston dekaani Janne Laine muistutti. Hän painottaa teollisuuden sitoutumista tutkimukseen ja aktiivista osallistumista uuden kehittämiseen. ”Isot massat ja voima kaupallisiin ratkaisuihin tulee teollisuudesta”, hän sanoo.

Aalto-yliopiston dekaani Janne Laine muistutti yhteistyön tärkeydestä (kuva oikealla). Vasemassa kuvassa esitystä seuraamassa Niklas von Weymarn Metsä Fibrestä (vas.), Alina Ruonala-Lindgren Metsäteollisuus ry:stä, Markku Leskelä Metsä Boardista, Jussi Manninen VTT:stä, Mika Lautanala Tekesistä, Jari Haapanen Aqvacompista ja Olli Laitinen Metsä Forestista.

 

Laine puhui myös osaamisen laajentamisen haasteista kuten ulkomailta opiskelemaan tulleiden talenttien hankaluudet päästä töihin suomalaisiin yrityksiin.
”Ulkomailla on paljon osaavia, nälkäisiä nuoria, jotka tulevat opiskelemaan tänne. Kuitenkin, jos ei osaa hyvää suomea, työelämään siirtyminen on vaikeaa. Tämä on tulevaisuuden kannalta haaste, josta heitän palloa yrityksille”, Laine summaa.

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n Antti Vasaran mukaan ison kuvan keskustelussa on aina tahoja, joita kiinnostaa eniten rahoitus. ”Yritystä sen sijaan kiinnostaa aina se, että saadaan kehitettyä aiempaa parempi, menestyvä tuote. Tavoitteeksi pitäisi ottaa erityinen erinomaisuus eli exceptional excellence.”

Rahoituksen puolelle taas kaivattiin korkeampaa riskiä sietävää rahaa. Etlan Antti Tahvanaisen mukaan kansainvälisissä projekteissa rahoituksen kriteerinä on jopa 85 %:n riski. ”Näin korkean riskin hankkeissa kuitenkin syntyvät ne todelliset aivan uudet innovaatiot”, Tahvanainen sanoi.

Arvoa uuden kehittämisestä ja vahvasta brändistä

Yritykset hakevat kasvua etsimällä uusia asemia arvoketjuista. Hyvä esimerkki löytyi Etlatiedon Jyrki Ali-Yrkön tietokilpailukysymyksellä Romanian suurimmasta metsänomistajasta. ”Se on IKEA. Yhtiö on laajentanut asemaansa kuluttajarajapinnasta puuhuonekalujen valmistukseen ja myös raaka-aineen omistajaksi. Yrityksissä käydään strategista pohdintaa, missä kohtaa arvoketjua halutaan olla.”

”Arvonluonnin näkökulmasta avainkohtia ovat uuden kehittäminen ja toisaalta loppukäyttäjille brändääminen. Näköala koko arvoketjuun ja läheinen yhteys loppuasiakkaan tarpeisiin lisäävät arvonluonnin mahdollisuuksia”, Ali-Yrkkö summaa.

Ali-Yrkön mukaan ne kohdat arvoketjussa, joissa on paljon kilpailua sekä tehokas ja vakiintunut tuotantotapa, eivät välttämättä tuota korkeaa lisäarvoa. Niissä arvo syntyy laajasta volyymista.

 

Tutkimus- ja kehitysaiheinen aamupäivätilaisuus oli kolmas Metsä Groupin biotalouden roundtableista. Keskustelusarjan aiempia aiheita ovat olleet
Biotalouden edistäminen ja tulevaisuus Suomessa ja EU:ssa (28.9.2015) ja
Biotalouden kasvu ja luonnonvarojen kestävyys (23.5.2016)

Keskustelusarja jatkuu.

Muut Metsä-sisällöt