Kulotus, WWF, monimuotoisuus, Panu Kunttu

Metsäluonnon monimuotoisuus lisääntyy kulottamalla


WWF Suomi ja Metsä Group varmistavat yhteistyössä metsäluonnon monimuotoisuutta esimerkiksi kulottamalla. Neljä vuotta sitten kulotetulle alueelle olivat löytäneet sekä erilaiset käävät että jo hyvään kasvuun ehtinyt uusi puusukupolvi.


Rovaniemen aurinkoinen syysaamu houkuttelee WWF Suomen metsäasiantuntija Panu Kunttua, Metsä Groupin kestävän metsätalouden johtaja Jussi Ripattia ja Metsä Forestin puunhankinnan operaatioesimies Jouko Sarajärveä metsään. Edessä aukeaa neljä vuotta sitten kulotettu säästöpuuryhmä, jolla on nyt sekä kuollutta, hiiltynyttä pystypuuta että maalahopuuta.

"Paloalueiden jatkumo on pyritty turvaamaan eli samalla alueella on tehty useampia kulotuksia. Tarkoituksena on saada alueelle lisää palanutta puuta, jolla turvataan palaneesta puusta riippuvaisten lajien elinympäristöjen säilyminen", Ripatti kertoo.

Kulotuksia tehdään Suomessa jo PEFC™- ja FSC®-kriteerienkin mukaisesti, ja Metsä Group on tehnyt Rovaniemellä useita kulotuksia viime vuosien aikana. Metsä Groupin FSC-lisenssikoodi on FSC-C014476.

Eri-ikäisissä metsissä on omat lajinsa

Kunttu, Ripatti ja Sarajärvi tarkastelevat tilannetta:
"Viimeksi kävimme täällä yhdessä, kun kulotuksesta oli vuosi. Silloin lajeja ei vielä löytynyt paljonkaan."
Nyt lajeja odotetaan löytyvän runsaammin.

"Eri lajit suosivat muun muassa erilaisia kosteusolosuhteita, joten pystyssä olevaan hiiltyneeseen puuhun tulee eri lajeja kuin maassa lahoavaan runkoon", lahopuun kääväkkäistä juuri tohtoriksi väitellyt Panu Kunttu kertoo. Hän kertoo, että vasta runsaan kymmenen vuoden kuluttua poltettujen säästöpuuryhmien merkitys kääpälajeille korostuu, mutta muistuttaa myös, että eri vaiheissa metsässä on omat lajinsa.

 

 WWF Suomen metsäasiantuntija Panu Kunttu tutkimassa kuloaluetta. Keskellä kuvassa verinahakka, jossa näkee puukon viillosta verenpunaiset juovat.

Työstään selvästi pitävä tutkija kartoittaa kulotetulle alueelle tiensä löytäneitä kääpälajeja määrätietoisesti. Työvälineinä hänellä on puukko, näyterasioita ja runkojen nostelua helpottava hakokoukku. Osan lajeista tutkija tunnistaa saman tien, mutta yli 50 näytettä lähtee tarkempaan tutkintaan laboratorioon.

"Ensimmäisiä lahopuulle ilmestyviä lajeja on esimerkiksi tämä verinahakka", kertoo Kunttu näyttäessään kääväkästä, jonka pintaan nousee puukon viillosta verenpunainen juova. "Tämä on hyvin yleinen havupuun kääpälaji", hän lisää siirtyessään kohti seuraavaa maalahopuuta, josta vuolee puukolla näytteen.

 

Metsä uusiutuu luonnostaan

Samaan aikaan Jouko Sarajärvi ja Jussi Ripatti tutkivat, onko metsä uusiutunut ja kasvanut. Kuloalueen uusi puusukupolvi on jo hyvässä kasvussa. "Nämä kaksi- ja kolmivuotiaat taimet ovat hyvä esimerkki siitä, miten metsä uusiutuu luonnostaan. Kuloalueelle on neljän vuoden aikana alkanut kasvaa kuusta ja mäntyä sekä useampia lehtipuulajeja", Metsä Groupin sopimusasiakkaiden metsien hoidosta Rovaniemen alueella vastaava Sarajärvi kertoo.

Luonnollisen uusiutumisen lisäksi männyn ja kuusen taimia myös istutetaan uudistushakkuiden yhteydessä. "Istutamme keskimäärin neljä uutta tainta jokaista kaadettua puuta kohden. Viime vuonna toimitimme yli 30 miljoonaa puuntainta suomalaisille metsänomistajille", Ripatti täydentää.

WWF Suomen Kunttu ja Metsä Groupin Ripatti käyvät kartoittamassa useamman kulotusalueen, ja Kunttu tunnistaa päivän aikana 11 kääväkäslajia. Kerättyjen näytteiden tunnistamiset valmistuvat loppuvuodesta.

"Neljässä vuodessa lajeja oli tullut alueelle varsin odotetusti ja maastossa tunnistetut lajit ovat hyvin tyypillisiä kääväkkäitä. Odotellaan, josko laboratoriotuloksista löytyisi joitakin harvinaisempiakin lajeja", Kunttu summaa.

Monipuolista yhteistyötä WWF Suomen kanssa

Kulotuksen ja siihen liittyvän lajistoseurannan lisäksi Metsä Group ja WWF Suomi ovat järjestäneet vuodesta 2011 lähtien metsäluonnon monimuotoisuudesta muun muassa lehto- ja paahderinnekoulutuksia. Kulotuksen lisäksi Metsä Group jättää metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä säästöpuita ja lahopuita metsiin jokaisessa uudistushakkuussa. Metsänomistajan suostumuksella Metsä Group jättää lisäksi jokaiselle kasvatus- ja uudistushakkuuhehtaarille kaksi useamman metrin korkuista tekopökkelöä, jotka vähitellen lahotessaan tarjoavat kodin monenlaisille lajeille käävistä eri kokoisiin lintuihin.

 

 

 WWF Suomen metsäasiantuntija Panu Kunttu, Metsä Groupin kestävän metsätalouden johtaja Jussi Ripatti ja Metsä Forestin puunhankinnan operaatioesimies Jouko Sarajärvi Rovaniemen neljä vuotta vanhalla kulotusalueella.

Tutustu muihin Metsä-sisältöihin