Vetreyttä väsyneille väylille

                                      

Puu kulkee jouhevimmin perille pitkin hyväkuntoisia teitä ja siltoja. Metsäteollisuuden investoinnit lisäävät lähivuosina kuljetuksia merkittävästi. Liikenneväylien kunnossapitoon suunniteltu lisärahoitus on erittäin tervetullut.

Metsäteollisuudella on yli 250 tuotantolaitosta eri puolella Suomea. Toimialan raaka-aineita ja tuotteita kuljetetaan Suomessa lähes 80 miljoonaa tonnia vuodessa, josta noin 75 prosenttia teitä, loput pääosin raiteita pitkin. Kuljetuksista reilusti yli puolet, käytännössä raakapuukuljetukset, käyttää alempiasteista tieverkkoa ja yksityisteitä. Tehtailta eteenpäin tuotekuljetukset vientisatamiin ja asiakkaille keskittyvät pääväylille.

Metsäteollisuuden investoinnit Suomeen ovat kääntyneet nousuun. Yksin jo päätetyt investoinnit lisäävät raakapuun tarvetta useilla miljoonilla tonneilla vuodessa. Kuljetusmuotojen jakauman pysyessä todennäköisesti ennallaan, tämä tarkoittaa satoja rekkoja lisää Suomen teillä joka päivä.

Kuoppaiset, rapistuvat ja painorajoitetut tiet ja sillat ovat vuosia olleet keskeinen metsäteollisuuden kuljetusten pullonkaula. Liikenneväylien rapautuminen ja väsyminen on ollut väistämätön seuraus rahoituksen vuosia jatkuneesta niukkuudesta. Viime vuosina teiden, ratojen ja vesiväylien kunnostukseen tyypillisesti käytettävissä ollut noin miljardin euron vuosipanostus on usein riittänyt pikemminkin kriittisimpien kohteiden paikkailuun ensiapuna kuin pitkäjänteiseen ja ennakoivaan kunnossapitoon. Tällöin esimerkiksi yhden tieosuuden saaminen ajettavaan kuntoon voi lopulta tulla paljon alkuperäistä kalliimmaksi, kun useaan kertaan paikkailtu tie joudutaan lopulta käytännössä lähes rakentamaan uudelleen.

Kuluvalla hallituskaudella teiden, ratojen ja vesiväylien kunnossapitoon on onneksi kaavailtu satojen miljoonien eurojen lisäpanostusta vuosina 2016–2019. Päätökset rahoituksen jakautumisesta kohteisiin tehdään Liikennevirastossa ja alueellisissa ely-keskuksissa. Metsäteollisuuden tavoitteena on saada joka vuosi mahdollisimman monta kuoppaa poistettua ja päällystettä korjattua sekä mahdollisimman monta siltaa kunnostettua myös alempiasteisilla väylillä ja yksityisteillä. Metsäteollisuus onkin käynyt Liikenneviraston ja ely-keskusten kanssa aktiivista keskustelua toimialalle tärkeistä kunnossapitokohteista.

Vuoden 2013 lopulla Suomessa sallittiin painavammat, 68- ja 76-tonniset ajoneuvoyhdistelmät aiemman 60-tonnisen yhdistelmän lisäksi. Samalla rekkojen enimmäiskorkeus nousi 4,2 metristä 4,4 metriin ja annettiin mahdollisuus yli 76-tonnisen kaluston kokeiluihin erikseen sovittavilla reiteillä. Metsäteollisuus ajoi voimakkaasti uudistusta, joka tehostaa kuljetuksia, alentaa kustannuksia ja pienentää kuljetusten polttoaineenkulutusta.

Metsäteollisuudessa 68- ja 76-tonniset puutavara-autot ovat yleistyneet odotusten mukaan ja raakapuukuljetuksista jo 70 prosenttia hoidetaan aiempaa painavammalla kalustolla. Suomi on ollut kalustouudistuksessa Euroopassa edelläkävijä, ja esimerkiksi Ruotsissa vastaavantyyppinen uudistus on jäänyt teollisuuden toiveista huolimatta puolitiehen.

Painavammista rekoista saatavien hyötyjen toteutumista ovat osaltaan hidastaneet tiestön ja siltojen kuntopuutteet, jotka ovat pakottaneet kuljetuksia kiertoteille. Tärkeää onkin saada kiireellisten kunnostuskohteiden joukkoon teitä ja siltoja, joiden nykyinen kunto tai kantavuus hidastavat tai pahimmillaan kokonaan katkaisevat keskeisen kuljetusreitin.

Toimiva logistiikka on oleellinen osa metsäteollisuuden kilpailukykyä. Raaka-aineiden ja tuotteiden saaminen oikea-aikaisesti määränpäähän edellyttää kunnossa olevia liikenneyhteyksiä ja väsyneiden väylien vetreytystä tarpeen mukaan.


Outi Nietola
Logistiikkapäällikkö
Metsäteollisuus ry

katso myös

Tutustu muihin Metsä-sisältöihin