Kuitupuuta  

Maailman parhaat metsäkoneet ovat yhteistyön tulos


Metsäkoneiden kehitys on huikea esimerkki siitä, millaisiin tuloksiin eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä maassamme päästään. Kehitystyötä ajavat puunkorjuuyrittäjien ja metsäteollisuuden tarpeet, ympäristönäkökohdat ja alan kova kilpailu.

Kun isäni vuonna 1957 vaihtoi koulukirjat pokasahaan, savotoilta haettiin leveämpää leipää monen muunkin rintamamiestalon pöytään. 40-vuotiaan Suomen salomailla 160 000 miehen kanssa hikosi 60 000 hevosta. Vain puoli vuosikymmentä myöhemmin metsätöissä yleistyivät kuormaakantavat traktorit ja peräkärryt. Maatalouskäyttöön alun perin suunnitellut koneet eivät kuitenkaan raskaassa työssä kestäneet. 1960-luvun puolivälissä metsiin tuli pariltakin konevalmistajalta kuormaakantavia metsätraktoreita, mutta niiden laatu ei ollut vielä kovin korkea.

Rikkoutuneita koneita alinomaan rassatessa lausuttiin voimallisesti Ponssenkin syntysanat. Kyläpajassa kasattiin ensimmäinen oma metsäkone 1960-luvun lopussa. Eikä puuttunut sodanjälkeisen sukupolven suomalaisilta rohkeutta itsenäiseen yrittämiseenkään. Yhden koneen kokemuksella syntyi päätös rakentaa oma metsäkonetehdas keskelle pientä savolaiskylää.

Kehitys metsäkoneissa on ollut nopeampaa kuin ehkä missään muussa työkoneessa. Kehityksen vauhdittajina paitsi koneissa myös koko puunkorjuun logistiikassa ovat olleet usein laatua vaatineet metsäyhtiöt ja sahat.

1980-luvun alussa kuormatraktoreiden maastoon jättämiä jälkiä vaadittiin pienemmiksi ja savotoille kehitettiin kevyempiä, osin alumiinirunkoisia koneita. Saman vuosikymmenen loppupuolella Vieremälläkin valmistuivat ensimmäiset harvesterit ja metsäkoneiden mittalaitteet. Arvokas puuraaka-aine piti saada metsästä jatkojalostukseen täysimääräisesti ja vahingoittumattomana.

Tiedonsiirto metsäkoneista metsäyhtiöille toimi jo vuonna 1993, ja ensimmäinen PC saatiin koneisiin samana vuonna. Metsäkoneenkuljettaja oli teollisen internetin tottunut hyödyntäjä jo vuosikymmeniä sitten.

Ensimmäisen harvesterimallimme esittelystä on kulunut yli kolme vuosikymmentä. Nykyaikainen harvesteri on täynnä älykästä teknologiaa, joka on tehnyt koneista ennennäkemättömän tehokkaita. Kun harvesteri käyttää yhden rungon käsittelyyn keskimäärin 40 sekuntia, kuluu siihen taitavaltakin metsurilta nelisen minuuttia. Konesiirrot mukaan lukien harvesteri käsittelee noin 60 runkoa tunnissa harvesteripään syöttäessä puuta kouran läpi noin viisi metriä sekunnissa.

Samaan aikaan koneen tietojärjestelmät laskevat, kuinka korjattavasta puusta saadaan maksimaalinen arvo metsänomistajalle. Edistykselliset tekniset ratkaisut ovat vieneet kuljettajan työskentelymukavuuden uudelle tasolle ja kehittäneet koneita aistimaan yhä enemmän omia toimintojaan. Voimakasta kehitystyötä ajavat puunkorjuuyrittäjien ja metsäteollisuuden tarpeet, ympäristönäkökohdat ja alan kova kilpailu.

Metsäkoneiden kehitys on huikea esimerkki siitä, millaisiin tuloksiin eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä päästään. Ilman tiivistä yhteistyötä metsäyhtiöiden, sahojen ja ennen kaikkea puunkorjuuyrittäjien kanssa oltaisiin kaukana nykykehityksestä, eikä Suomessa valmistettaisi maailman parhaita metsäkoneita.

100-vuotiaassa Suomessa metsä ja yrittäminen merkitsevät paitsi työtä ja vakautta, myös positiivisia näkymiä tulevaisuuteen. Aivan samalla tavalla kuin vain yksi miessukupolvi sitten, kun savotalle lähdettiin pokasahan ja hevosen kera.

Juha Vidgrén

Teksti: Juha Vidgrén
Hallituksen puheenjohtaja, Ponsse Oyj